Kulutus.fi
Kuvituskuva

Yksi takki riittää?

Hain viikonloppuna syys- ja talvivaatteeni ullakolta. Yllätyn joka vuosi siitä, miten paljon pahvilaatikoista löytyy sellaisia vaatekappaleita, joiden olemassaoloa en ole muistanut lainkaan. Herää kysymys, ovatko kaikki tarpeellisia, vai voisiko osan laittaa eteenpäin. Silloin säilytystilaa tarvittaisiin vähemmän.

Esimerkiksi viileiden säiden takkeja on kertynyt minulle lähemmäs kymmentä. On ulkoilutakit syksylle ja pakkasille, pitkä toppatakki, kevyempi toppatakki, lyhyt syystakki, kevyt villakangasviitta, pidempi viittatakki (kuvassa) ja pitkä villakangastakki juhlakäyttöön. Tässä ei varmastikaan ollut kaikki. Kun lähes samaa tarkoitusta palvelevia vaatekappaleita on näin paljon, moni niistä jää vähälle käytölle.

Ystäväni esitteli minulle viime viikolla uutta, kaunista takkiaan. Hän oli inspiroitunut käytännöllisyyttä arvostavasta miespuolisesta kaveristamme, joka pärjää joka tilanteessa samalla takilla, ja päättänyt itsekin hankkia jokapaikantakin. Pitkän etsinnän ja huolellisen pohdinnan jälkeen hän oli valinnut talviurheiluun tarkoitetun takin, jonka ulkonäkö ei kuitenkaan uhku sporttisuutta. Takki on sopivan paksuinen syyssäille, ja alle mahtuu pakkasten saapuessa lämmittäviä lisäkerroksia. Takin väri ja malli sopivat ystäväni tyyliin täydellisesti. Muita takkeja ei tarvita.

Omat takkini eivät ole päätyneet kaappiini pitkän harkinnan tuloksena, vaan niitä on sadellut sieltä ja täältä. Moni on ystävieni ja sukulaisteni hylkäämiä, ja olen bongannut ne kirpparille menevien tavaroiden joukosta. Kauniin oranssin villakangasviitan oli joku antanut äidilleni ompelumateriaaliksi, mutta ihastuinkin siihen itse. Kun joku tuttava tarjoaa ilmaiseksi kivannäköistä vaatetta, ei aina tule pohdittua kovin syvällisesti, onko minulla sille oikeasti tarvetta.

Kertomus ystävän jokapaikantakista sai aikaan oivalluksen. On toki fiksua ja ekologista hyödyntää muiden hylkäämiä tavaroita ja vaatteita. Yksikään niistä ei välttämättä ole omiin tarpeisiin aivan täydellinen, mutta kun vaatteita kertyy kaappeihin, laajasta valikoimasta löytyy aina jotakin tilanteeseen sopivaa.

Parasta kuitenkin olisi, jos kaikki tekisivät ostoksia samalla mentaliteetillä kuin täydellistä takkia etsinyt ystäväni. Kirpputoreille virtaavaa ylijäämää ei syntyisi, kun sama tarkkaan valittu laadukas vaate palvelisi käyttäjäänsä elinkaarensa loppuun saakka. Ympäristö kiittäisi, kun luonnonvaroja ei enää tuhlattaisi yhden kauden kestävien heräteostosvaatteiden tuottamiseen ja rahtaamiseen.

Olen alkanut pohtia, millainen olisi minun jokapaikantakkini – takki, johon en kyllästyisi koskaan ja jota voisin käyttää joka tilanteessa. En taida olla valmis elämään vain yhden takin kanssa, mutta saattaisin pärjätä kolmella takilla: yksi urheiluun, ulkoiluun ja mökkikäyttöön, toinen siistimpi syyssäille kaupunkikäyttöön ja kolmas lämmin pakkaskeleille. Oi, minkä väljyyden tällainen karsinta toisi vaatekaappiin!

Jos lähtisin minimalismin tielle, lähtöpassit saisi mm. kuvassa oleva koristeellinen viittatakkini, isoäitini harhaostos joltakin ammoiselta kreikanmatkalta. Se on raskas eikä kovin lämmin, sillä helman alta ja kädenaukoista tuulee sisään. Sen kanssa ei voi käyttää reppua, ja olkalaukunkin kanssa on ongelmia. Ei siis kovin käytännöllinen vaate, eikä mikään jokapaikantakki, mutta kuitenkin aika veikeä – se päällä saan usein kehuja tuntemattomiltakin ihmisiltä. Onneksi kukaan ei kiellä säilyttämästä vaatekaapissa muutamaa tällaista ”villiä korttia”!

Tagit: , , ,

2 kommenttia

  1. Ottaen huomioon lämpötilan vaihtelut, niin yksi takki viileille, yksi takki paukkupakkasille on myös fiksu tapa lähestyä asiaa. Sitten tietysti jos haluaisi urheilla niin pitäisi varmaan käyttää takkeja, jotka riuhtomista ja liikkumista kunnolla kestävät. Omien laskujeni mukaan minimimäärä olisi siis kolme :)

  2. Periaatteessa yksi välikausitakki riittää, koska keväällä ja syksyllä on jossain kohdassa aina suunnilleen samanlaiset kelit. Mutta se värimaailma! Keväänhempeä viherrys näyttää syksyllä aivan latkulta ja toisaalta syksynruskea näyttää hirmusynkältä räikeässä kevätvalossa… Joten jos haluaa tulla toimeen yhdellä välikausitakilla, on valittava takin väri vähän tarkemmin kuin jos niitä sen sortin takkeja on kaksi. Keskitalven pakkasille tarvitsee vahintään yhden takin ja, mikäli on työn puolesta paljon ulkona myös talvella, on tarpeen työtalvitakki ja muunajantalvitakki eli kaksi takkia. Jos välikausitakki on kyllin väljä, saa sen ”jatkettua” talvivkäyttöiseksi pukemalla villatakin välivaatteeksi sisävaatteiden ja ulkotakin väliin. Äkkiä laskien Suomen ilmastossa tarvitsee helposti tuollaiset 2-4 takkia. Takkitarvetta kasvattaa se, jos tekee sellaista työtä, jossa takki on tarpeellinen mutta likaantuu jatkuvasti ja nopeasti – silloin on kätevää olla yksi takki yllä ja toinen pesussa ja huollossa (esim. vetoketjurikon ja pudonneiden nappien ompelun hoitelu). Harvassa paikassa pärjää koko vuoden täysin takitta; onhan noilla Etelä-Amerikan intiaaneillakin ponchonsa, koska vuorilla on kylmää varmasti kesälläkin.

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi