Kulutus.fi
Kuvituskuva

Voiko yksilötason valinnoilla vaikuttaa?

Euroopan laajuinen kestävän kehityksen viikko päättyy tänään 5.6 vietettävään maailman ympäristöpäivään. Päivän teemana on tänä vuonna kestävä kulutus.

Sanaparit kestävä kehitys ja kestävä kulutus aiheuttavat sisälläni kriittisen värinän. Pari vuotta yliopistolla on jättänyt jälkensä.

Erään luennoitsijan mukaan kestävän kehityksen ongelmana on se, että nykyistä elämäntyyliä halutaan jatkaa pienillä muutoksilla, vaikka ympäristöongelmiin reagoiminen vaatii suuria muutoksia tavoissa ja ajattelussa.

Tämän ajan suuria ongelmia, kuten ilmastonmuutosta ja ihmisen aiheuttamaa lajien sukupuuttoa, ei voi ratkaista yksilötason valinnoilla. Tieto ja taito ilmastonmuutoksen hillintään on jo olemassa, mutta poliittinen tahto puuttuu. Tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön ja instituutioihin. Tarvitaan talouden sääntelyä. Politiikka on ratkaisevassa asemassa, kun ratkaistaan asumisen ja ruoantuotannon ongelmia. Politiikan evoluutio on hidasta, mutta paine nopeaan muutokseen on kova.

Tästä näkökulmasta katsottuna yksilön vaikutusmahdollisuudet ovat pienet. Vain tutkijat ja hyvällä lykyllä jotkin järjestöt voivat työntää kapuloita politiikan rattaisiin. Uskotaan, uskotaan. Ilmastonmuutos ei ehkä pysähdy pelkästään omilla valinnoilla, mutta en ole vielä lopettanut yrittämistä. Sitä paitsi politiikka ei rajoitu vain kabinetteihin.

Olen viime aikoina tykästynyt käsitteeseen luontosuhde. Luontosuhde on ”sisäinen ääni, joka kertoo, mikä on parasta ympäristölle ja itselle.” Maailman ympäristöpäivän kunniaksi ympäristöministeriö järjesti #munympäristö-valokuvakilpailun. Kilpailussa pyydettiin lähettämään kuva paikasta, jonka haluaisi säilyttää tuleville sukupolville. Voiton vei Janni Laakson kuva auringossa kylpevästä metsästä.

Tällaisista pienistä asioista luontosuhde rakentuu. Luontoon.fi-sivustolla muistutetaan, että ”kun elämäntavan perustana on hyvä luontosuhde, ei ympäristöä säästävien valintojen tekeminen ole luopumista tai pakkoa vaan haluamista. Oma ja luonnon hyvinvointi eivät tunnu ristiriitaisilta tavoitteilta, vaan ne kulkevat käsi kädessä.” Vastuulliseen elämäntapaan ei siis vaadita korkeakoulusta saatuja oppeja tai ekosoturin identiteettiä.

Luennoilla istuessa omat vaikutusmahdollisuudet tuntuvat pieniltä. Uskon silti yhä että kaikenlaisella vaikuttamisella on oma paikkansa. Politiikka ja yksilön valinnat eivät sulje toisiaan pois. Hyvän luontosuhteen avulla rakentuva vastullinen elämäntapa on monille tärkeä osa elämää. Saanpahan ainakin nukkua yöni rauhassa ja tuntea itseni tärkeäksi.

Tagit: ,

1 kommentti

  1. Mä tarkastelen omien henkilökohtaisten muutosten ja yhteiskunnan muutoksen suhdetta yleensä siltä kannalta, että ympäristöongelmiin reagoiminen vaatii ehdottomasti yhteiskunnalta suuria muutoksia, ja yksilötasolla taas syy tavoitella ekologisempaa elämäntyyliä on se, että jokainen meistä on vastuussa omista teoistaan maailmassa. Vaikka yhden yksittäisen tyypin ympäristöystävälliset valinnat elämässä olisivat koko maailman kannalta häviävän pieni osuus, silti ne ovat mielestäni yksilön kannalta iso juttu juuri siksi, että jokainen meistä on vastuussa toisillemme siitä, teemmekö yhteiselle maailmalle hyvää vai pahaa. Minun ei siis tarvitse välttämättä miettiä niinkään että ”hitsi kun tämä ostamani Reilun kaupan tuote on nyt pisara valtameressä, eihän tästä ole mitään hyötyä” vaan voin ajatella ennemminkin että ”olen joka tapauksessa vastuussa valinnastani itselleni ja muille ja nyt voin koettaa tehdä tällaisen valinnan, joka tekee vähän enemmän hyvää kuin pahaa meille kaikille”.

    Ja ihan totta on kyllä tuokin, että politiikkaa tehdään muuallakin kuin eduskuntatalossa :)

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi