Kuvituskuva

Vauvat vaikuttavat

Suomessa syntyy vuosittain hieman alle 60 000 vauvaa. Varsinkin esikoislapset muuttavat usein perheen elintapoja ja kulutustottumuksia. Selvän elämänmuutoksen edessä vanhemmat ovat herkkiä uusille vaikutteille. Pehmeään maaperään pyrkivät iskemään paitsi tavalliset mainostajat myös yleishyödylliset viestintäkampanjat.

Nurkkien täyttymisvaara

”Vauvojen ja pienten lasten hoidosta on nykypäivänä tehty ikään kuin välineurheilua. Vanhemmille viestitään, etteivät he välitä lapsestaan, mikäli he eivät hanki erilaisia uusia hoitotarvikkeita”, pohtii Kirkkonummella asuva tutkija Johanna. ”Isovanhemmat palavat halusta ostaa lapsenlapselleen kaikkea mahdollista, mutta sanokaa heille, että ette halua uutta”, Johanna neuvoo. ”Hankkikaa välttämättömät tavarat vasta sitten, kun ne todella tulevat välttämättömiksi, muuten tavaraa kertyy joka nurkkaan.”

Pyöräkärry ja perintöpotta

Kuopiolaisen biologin Tarjan perhe on hankkinut pienten lasten käytettyjä vaatteita ja tarvikkeita muilta lapsiperheiltä. ”Perintönä tuli myös pikkuveljeni 30 vuotta vanha potta”, Tarja kirjoittaa. ”Mielestäni pieni vauva saa kaiken tarvittavan ravinnon suoraan oman äidin rinnoista, ja hieman isompi pystyy syömään jo samoja eväitä kuin aikuisetkin.” Tarja arvioi, ettei oman auton käyttö ole lisääntynyt heidän pian parivuotiaan lapsen syntymän johdosta. ”Pyöräkärryssä uni näyttää maittavan itse asiassa paremmin kuin autossa.”

Jätelasku kiittää kestovaippailijaa

”Meillä on kahdeksan kuukauden ikäinen vauva, ja olemme käyttäneet alusta asti kestovaippoja”, kertoo Mikkelissä asuva opettaja Karoliina. ”Siinä säästää luontoa ja rahaa. Kestovaipat tulevat halvemmiksi eikä omakotitalossa asuvan tarvitse tyhjennyttää roskistakaan niin usein.” Kestovaipoista vinkataan myös SFS-Ympäristömerkinnän lapsiperheille laatimassa oppaassa, jossa kerrotaan lapsiperheen arkeen sopivista Joutsenmerkillä ja EU-Kukalla varustetuista tuotteista. Mukana on omassa ryhmässään ympäristöystävällisiksi luokiteltuja tuotteita pesuaineista pehmopapereihin ja lastenvaatteisiin.

Vaippavuori ja vaihtoehdot

Vauva-ajan kulutuskeskusteluissa yksi teema on ylitse muiden: vaipat. Vaikka teema voi äkisti tuntua lillukanvarsiin takertumiselta, kertakäyttövaippailu jättää selvän jäljen – tai paremminkin vuoren – ympäristöön. Esimerkiksi pelkästään pääkaupunkiseudulla vaippajätettä syntyy 5200 tonnia vuodessa. Jos lapsi käyttää koko 30 kuukauden vaippakauden ajan kertakäyttövaippoja, tuloksena on jopa puolitoista tonnia jätettä. Vaippajätteen ikävänä puolena on myös se, että se tuottaa äkäisenä kasvihuonekaasuna pidettyä metaania. Vaippamuovin maatumiseen tarvitaan satoja vuosia.

Kertakäyttövaippojen valtakauden jälkeen ollaankin yhä voimallisemmin palaamassa takaisin kestovaippojen pariin. Paluu on tervetullut, sillä kertavaippa voi kuluttaa kolme kertaa enemmän luonnonvaroja kestovaippaan verrattuna. Täyden ympäristöhyödyn saaminen kestovaipoista edellyttää kuitenkin, että ne pestään pääosin 60 asteessa. Pesuaineen tulee olla ympäristöystävällistä ja kohtuudella annosteltua, ja vaipat kannattaa kuivata narulla.

Jätelaitosyhdistyksen oppaasta selviää, että kestovaipoilla voi säästää rahaa jopa 1800 euroa. Kestovaipat voivat olla myös kertakäyttöisiä vähemmän allergisoivia, ja ne auttavat lasta kuivaksi opettelussa. Kestovaippoihin perehtyneistä verkkolähteistä huomaa, että vaippailun ympärille on kehittynyt oma kulttuurinsa. Sivuilta löytyy tietoa niin kestovaippailun arjesta, myytävinä olevista vaippamalleista kuin vaippojen ompelusta omin käsin.

Lisätietoja:
http://www.jly.fi/vaippaopas2005.pdf
http://www.kestovaippainfo.fi
http://www.kestovaippayhdistys.fi

Annukka Berg

Artikkeli on julkaistu aiemmin Luonnonsuojelijassa (4/2008)

Tagit: , , , , , , , , , , ,

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi