Kuvituskuva

Lähimatkailua ja lomareissuja

Kesä lähestyy ja lomasuunnitelmat pyörivät mielessä. Minulle kiireetön hengailu kotona on loma-ajan tärkein akkujen lataaja. Tasapainoksi tarvitsen myös pieniä irtiottoja kotiarjesta ja rutiineista. Irtioton ei tarvitse olla pitkä ja erikoinen. Yhden yön telttaretki tai pitkä viikonloppu vanhempieni mökillä virkistävät jo kummasti.

Alun perin kesälomaamme piti kuulua vain lähimatkailua. Lähimatkailuun kannustaa ekologisuuden lisäksi halpuus, spontaanius ja kotiseutuun tutustuminen. Tarkoitus oli vierailla kotieläinpihalla, käydä mökillä ja telttailla läheisessä kansallispuistossa. Viime kesä oli ensimmäisemme uudessa kotikunnassa, mutta silloin keskityimme lähinnä vauvaperheen arjen opetteluun. Ajattelimme siis tänä vuonna kiertää pyörillä lähiseudun pienillä teillä ja etsiä uimarantoja, kauniita maisemia ja luonnonkeitaita. Hyvällä tuurilla törmäämme myös maatilaan, jossa on myös tilamyymälä. Lähialueen aarreaittojen löytäminen kantaa kesäloman ylikin, sillä ne ovat saavutettavissa helposti loman jälkeenkin.

Suunnitelmiimme tuli kuitenkin muutos, sillä tätini kutsui meidät Tanskalle kuuluvalle Bornholmin saarelle, josta hänen miehensä on kotoisin. Lähteminen ei vielä ole varmaa, (pitää selvittää onnistuisiko tuo reissu ajoittaa mieheni kesälomaan). Joka tapauksessa reissumahdollisuus on jo aiheuttanut paljon pohdintaa erilaisista matkustustavoista. Lentomatkustamista usein parjataan ympäristösynniksi, mutta entäs muut kulkumuodot?

VTT:n kokoama LIPASTO-järjestelmä sisältää tietoa suomalaisen liikenteen päästöistä liikennevälineittäin. Siinä on tarkasteltu ilmastoon vaikuttavia kasvihuonekaasupäästöjä ja terveydelle haitallisia pakokaasupäästöjä. Päästöt ilmoitetaan kätevästi grammoina henkilökilometriä kohden (g/hkm) eli kuinka paljon päästöjä syntyy kun yhtä henkilöä kuljetetaan yhden kilometrin verran. Kannattaa aina pitää mielessä, että laskelmat ovat riippuvaisia tehdyistä taustaoletuksista. Esimerkiksi yksikköpäästöihin vaikuttaa paljon se, millaisia oletuksia matkustajamääristä tehdään.

VTT:n keräämät tiedot ovat mielenkiintoisia lomamatkojen suunnittelun näkökulmasta. Tässä pieni kooste eri liikennevälineiden ilmastovaikutuksista hiilidioksiekvivalentteina* henkilökilometriä kohden (g CO2-eq/hkm):

  • bensiinikäyttöinen auto maantieajossa (1,9 matkustajaa): 75
  • intercity-sähköjuna: 15
  • diesel-juna: 77
  • autolautta (nopeus 18 solmua, suunta Suomi-Ruotsi): 223
  • lentokone Euroopan lyhyellä lennolla (matka alle 463 km): 260
  • lentokone Euroopan pitkällä lennolla (matka yli 463 km): 149
  • lentokone kaukolennolla: 114
  • bussi (pitkän matkan bussi maantieajossa): 49 (kun bussissa 12 matkustajaa) tai 13 (kun bussi on täynnä)
  • bussi (pitkän matkan bussi katuajossa): 86 tai 24

Tästä näkee, että lentoliikenteen lisäksi myös laivaliikenteellä on verrattain iso ilmastovaikutus. Sähköjuna pärjää vertailussa hyvin, mutta pitkän matkan bussikaan ei ole hassumpi vaihtoehto, jos se sattuu olemaan täynnä. Lentokoneiden vertailussa kannattaa muistaa, että kaukolentojen alhaisemmat yksikköpäästöt eivät tee kevättä, kun lentomatka kuitenkin on useita tuhansia kilometrejä pitkä.

Lipaston tietojen avulla voi laskea, että Bornholmin reissulla yhdistelmä laiva+sähköjuna tuottaisi noin neljänneksen vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin lentokone. Toisaalta 6-8 tunnin junamatka 1-vuotiaan tättähäärän kanssa saattaa olla vähän hermostuttava kokemus kaikille osapuolille. Siksi lentomatkailu houkuttaa.

Voi myös kyseenalaistaa, pitäisikö ympäristönäkökulmasta Bornholmille lähteä ollenkaan. Jos tyytyisimme vain käymään mökillä (edestakainen ajo n. 200 km) muutaman kerran enemmän kesäloman aikana, olisivat khk-päästöt vain 10-15 % siitä, minkä Bornholmin reissu aiheuttaisi. Vai pitäisikö ”oikeuttaa” reissu Bornholmille sillä, että edestakainen lento Bangkokiin (n. 7900 km) aiheuttaisi noin 8 kertaa isomman ilmastovaikutuksen?

Pohdinta jatkuu yhä. Tällä hetkellä olen päässyt vasta välitilinpäätökseen, joka kuuluu näin: Lomailussa ulkoisten puitteiden sijaan tärkein valtti on mielentila. Kiireestä irti päästäminen, armollisuus itseä kohtaan ja aistien avaaminen rentouttavat, oli sitten kotona tai kaukana.

Hyvää alkavaa kesää blogin lukijoille!

 

 

* Hiilidioksidiekvivalenttien avulla kuvataan tarkasteltavasta toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettua vaikutusta. Sen avulla päästöjä on siis helpompi vertailla keskenään. Käytännössä ekvivalentit lasketaan siten, että eri khk-kaasujen vaikutus muunnetaan vastaamaan hiilidioksidin vaikutusta, siitä siis nimitys CO2-ekvivalentti.

(Harmi, ettei ilmansaasteista ole saatavissa yhtä kätevää kokoavaa tietoa. Kiinnostuneet voivat kuitenkin katsoa Lipastosta eri liikennemuotojen käytöstä aiheutuvia pakokaasupäästöjä ainekohtaisesti.)

Tagit: , , , , , ,

4 kommenttia

  1. Miksiköhän junien kohdlla ekvialentti ilmoitetaan suoraan kun autossa ja bussissa on huomioitu henkilömäärä? Kyllähän junankin khdalla on iso ero, onko matkustajia 1 vai 500 ;)

    • Tuo on totta, että junan kohdalla pitäisi huomioida matkustajamäärä – onhan tuo juna vaunuineen iso kulkuneuvo, joa ei ihan tyhjällä kulje saati edes lähde liikkeelle. Tästä huomiosta tulee mieleeni, että lentomatkailuakin parjataan juuri noiden päästöjen takia. Lentokone se vasta kuluttaakin jo pelkän nousunsa aikana ynnä sitten ne kymmenettuhannet kilometrit ennen kuin ollaan Taimaassa tahi Amerikan mantereella. Mitenkäs nämä lentomatkailun hiilidioksidikilot lasketaan? Lasketaanko ne kuten bussin, matkustajamäärä huomioiden, vaiko kuten junan, matkustajamäärää huomioimatta? Onhan päästöjen määrässä per nenu eroa siinä tapauksessa, että kone on vajaana verrattuna siihen, että koneen joka istuimella on matkustaja! No, joka tapauksessa lentokone varmaan tuottaa päästöjä eniten.
      Lentokone kyllä puoltaa joissain tilanteissa paikkaansa; esim. juuri pienten lasten kanssa matkustaessa voi hitaampi ja ekologisempi kulkuneuvo tosiaan olla matkustajien kannalta se rankempi juttu. Toinen esimerkki, joka puoltaa lentokonetta, on se, että esim. minulla on pikkuserkkuja USA:ssa (isotätini meni siirtolaiseksi) ja mikäli nyt haluaisin lomani aikana käydä heillä kyläilemässä, niin lentokoneellahan tuon reisun tekisin, koska matkani tarkoitus olisi tavata sukulaisia eikä Atlantin aaltojen tuijottelu rahtilaivan matkustajana.

      • Seppo ja Jyvis esittävät täällä hyviä kysymyksiä päästöjen laskentaperusteista. Nuo kaikki VTT:n tietokannasta poimimani päästöluvut ovat henkilökilometriä kohden. Henkilökilometri tarkoittaa siis sitä, että matkustajamäärä on huomioitu: kulkuneuvon aiheuttamat päästöt kilometriä kohden jaetaan keskimääräisellä matkustajamäärällä.

        VTT:n tietokannasta ei suoraan selviä, mitä matkustajamääriä he ovat laskelmissa käyttäneet. Sen voi kuitenkin halutessaan laskea ainakin junien kohdalla, sillä niistä on ilmoitettu myös koko junan aiheuttamat päästöt. (Esim. intercity-sähköjunan aiheuttamat päästöt ovat 2666 g CO2-ekv/km ja yhden matkustajan kuljettamisesta yhden kilometrin verran päästöjä tulee 15 g CO2-ekv/km. 2666/15 = 177,73 eli junassa on keskimäärin 178 matkustajaa.) Lentokoneista en kyllä löytänyt muuta päästötietoa kuin juuri tuo matkustajamäärään suhteutettu.

        Jyvis on oikeilla jäljillä pohtiessaan lentokoneen nousua. Kaikkein eniten päästöjä aiheutuu käsittääkseni juuri noususta ja laskusta. Siksi lyhyiden lentojen kohdalla nousun ja laskun vaikutus korostuu ja lyhyiden lentojen päästöt per km ovat isommat. Mutta kuten jo blogipostauksessa kirjoitin, kaukolento kuitenkin loppujen lopuksi aiheuttaa isommat päästöt, koska lentokilometrejä kertyy niin paljon enemmän.

  2. Tällä kertaa kommentoin varsin henkilökohtaisesti tuoreita omia kokemuksiani, olenhan tänä keväänä eri syistä (eli eri ihmisten, jotka ovat mukaansa pyytäneet) reissannut ”lähiulkomaille” enemmän kuin ehkä ikinä ennen samassa ajassa.

    Yksi reissu oli Kööpenhaminaan. Suorat lennot ovat vaihtolentoja ekologisempia. Toki tällä logiikalla olisi voinut tyytyä vain matkustamaan junalla Helsinkiin ja lentämään sieltä Kööpenhaminaan. Valitsin kuitenkin (samalla uteliaisuutta tyydyttäen ja lentomatkan osuutta vähän lyhentäen) lentää täältä Vaasasta suoralla lennolla Tukholmaan ja jatkaa matkaa sieltä junalla. x2000 on meikäläistä Pendolinoa vastaava nopea juna, ja matka-aika Tukholmasta Kööpenhaminaan oli ehkä 5 tuntia. Olin etukäteen kuvitellut, että matkaan voisi kaikkineen mennä jopa pari päivää; koska aikaero oli puolellani, olin kuitenkin Kööpenhaminassa jo alkuiltapäivästä, kun Tukholman lento Vaasasta lähti puoli seitsemältä aamulla. Suosittelen. En myöskään häiriintynyt vaan lähinnä ihailin viereisessä loosissa matkustaneen maahanmuuttajaperheen suloista pikkutyttöä. Takanani sattui matkustamaan, myöskin kiltisti (suomenkielinen!) koira.

    Toinen vähän ekologisempi ulkomaanmatka – ja erittäin onnistunut sellainen – oli viime viikon pyöräilyreissu Saarenmaalle. Toki jouduimme menemään (itse tuotuani ensin pyörän InterCity -junalla Etelä-Suomeen) lautalla meren yli, pyörät kulkivat rekkojen ja bussien seassa autokannella. Sitten jatkoimme Tallinnan linja-autoasemalta bussilla Saarenmaalle. Ei ollut kovin paha hiilijalanjälki varmaankaan. Haittapuolena on se, että pyöräpaikkoja bussiin ei voi etukäteen varata, eivätkä kaikki bussit, koosta, jota oli vaikea etukäteen selvittää, riippuen, ota joko ylipäänsä pyöriä tai ainakaan kuutta pyörää kyytiin. Siksi kannattaa katsoa ainakin pari vaihtoehtoista bussivuoroa, joilla pysyy aikataulussaan. Lisäksi pyörää pitää vähän purkaa, esim. poistaa etupyörä tai ainakin tehdä jotain, että ne saa pinottua paremmin päällekkäin bussin tavaratilaan. Mutta reissu oli erittäin antoisa.

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi