Kuvituskuva

Vaativa maku koituu kohtaloksi

Harmittelin eräänä päivänä, kun lähikaupan hyllyssä oli vain yhtä laatua parmesaania. Sitten tajusin kuinka hölmöltä ajatus kuulostikaan. Käänsin kelkkani, ja nyt valitan liian suuresta valikoimasta.

Ajattele asiaa lasten kannalta. Lapset harvemmin saavat jäädä pillimehuosastolle kymmeneksi minuutiksi jahkailemaan kumpi on parempi, päärynä vai appelsiini. Päiväkotiin mennessä puuro on syötävä joka aamu vaikka isin tekemä olisikin parempaa kuin äidin tekemä. Aikuiset sen sijaan saavat nyrpistellä ja marmattaa. Jogurtissa on liikaa rasvaa, leivässä ei ole tarpeeksi kuitua ja tiskiaine vaahtoaa liikaa tai liian vähän.

Hienostuneesta ja vaativasta mausta on tullut ylpeyden aihe. Valintoja perustellaan usein terveydellä, vaikka kyse onkin vain turhamaisuudesta ja itsensä sovittamisesta sopivaan muottiin. Harvan terveys on oikeasti kiinni puolikkaasta prosentista rasvaa. Sitä paitsi mainostajien kannalta olisi varmasti kurjaa jos ymmärtäisimme että kissa valitsisi mieluiten raakaa lihaa, ja arjesta voi tehdä juhlaa muutenkin kuin kuluttamalla.

Kuluttajina ajattelemme olevamme kuninkaita. Voimme vakavalla naamalla vaatia poistamaan jogurtista palaset. Vallan mukana tulee kuitenkin myös vastuu, ja sen me olemme tainneet unohtaa. Luonnon kantokyvyn rajat tulevat jossain vaiheessa vastaan, jos jokainen saa itse valita jogurttinsa maun ja koostumuksen.

Uskon että makuihin, hajuihin ja koostumuksiin kulutetut rahat ja työtunnit voisi varmasti käyttää parempaankin tuotekehittelyyn. Tuotteiden ekologisuus ei ole vain tietyn ryhmän miellyttämistä, eikä tuotteita mielestäni erikseen tarvitse brändätä vihreiksi valinnoiksi. Kaikkien osapuolien kannalta on varmasti järkevämpää siirtyä hetken hittituotteista kestäviin ratkaisuihin. Mäntysuopa toimi sata vuotta sitten ja puhdistaa yhä, ilman mitään vippaskonsteja.

En tiedä onko kyse  suhteellisuudentajun katoamisesta vai liian pitkälle menneestä yksilöllistymisestä. Ehkä monia asioita tehdään vain sen takia että on liikaa aikaa ja rahaa. Aikuiset, kuunnelkaa teinejä. Mitä välii? Mitä merkitystä on sillä tuoksuuko vessanraikastin metsäorvokille vai vuoristoaamulle?

Tagit: ,

1 kommentti

  1. […] Kulutus.fi:ssä Aino Saarenmaa toteaa, että emme tarvitsisi niin laajoja valikoimia, kuin mitä meillä nyt on: “Päiväkotiin mennessä puuro on syötävä joka aamu vaikka isin tekemä olisikin parempaa kuin äidin tekemä. Aikuiset sen sijaan saavat nyrpistellä ja marmattaa. Jogurtissa on liikaa rasvaa, leivässä ei ole tarpeeksi kuitua ja tiskiaine vaahtoaa liikaa tai liian vähän. […]

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi