Kuvituskuva

Vaaralliset katseenkiinnittäjät

Tänään ei ollut ensimmäinen kerta, kun meinasin törmätä, mutta tilanne oli toistaiseksi pelottavin, jonka olen kohdannut. Nousin junasta Helsingin rautatieasemalla ja lähdin kävelemään laiturinviertä kohti asemarakennusta. Yläpuolellani seinässä oli skrollaamalla kuvaa vaihtavia mainostauluja. Kiinnitin katseeni yhteen kiinnostavaan kuvaan juuri, kun se oli vaihtumassa toiseen.

Jäin katse yläilmoihin suunnattuna odottamaan, että kiinnostava kuva ilmestyy uudelleen näkyviin. Äkkiä havahduin välkkyvään oranssiin valoon aivan edessäni. Suustani pääsi huudahdus ja hyppäsin sivuun viime tingassa väistääkseni äänettömästi liikkuvaa trukintapaista, joka ajeli laiturinviertä jalankulkijoiden seassa. Trukkikuski mulkaisi minua pahasti sivuikkunasta: mikä lie haahuilija, kun ei eteensä katso… 

Ensijärkytyksestä toivuttuani näin ironian: minusta oli ollut vähällä tulla kirjaimellisesti ”mainoksen uhri”, mainoksen vuoksi onnettomuuteen joutunut. Aloin miettiä asiaa ja tulin ajatelleeksi sitä virikkeiden paljoutta, mikä kaupunkiympäristössä ja moottoriteidenkin varsilla yrittää varastaa autoilijan huomion.

Jalankulkijalla onkin varaa hieman haahuilla, kunhan pysyy jalkakäytävän puolella. Autoilijan tapauksessa onnettomuudella voisi olla tuhoisat seuraukset. Aikamoista itsekuria mahtaa vaatia, että oman huomion saa pidettyä itse liikenteessä sen sijaan, että zoomailee uusimpia hittituotteita bussipysäkkien valomainoksista, rakennusten päädyistä, julkisen liikenteen ajoneuvojen kyljistä…

Mainos on onnistunut silloin, kun se kiinnittää huomiota. Missä on raja, jonka jälkeen mainos on liian huomiotaherättävä? Onneksi kaupunkimainontaa suunnittelevat tahot ovat pitäneet sen verran järjensyrjästä kiinni, että liikkuvia ja vilkkuvia mainoksia on vasta vähän, ja nekin asemoitu esimerkiksi näyteikkunoiden sisään niin, ettei autoilijoiden pitäisi moisista häiriintyä.

Toisaalta moni kaupunkiliikkuja taitaa olla jo turtunut virikkeiden paljouteen. Joku kyynikko saattaisikin kommentoida läheltä piti -tilannettani: Hölmö, ei niitä mainoksia kuulu katsella! Ne pitää ohittaa coolisti, ja vasta kaupan hyllyllä huomata, että jostain syystä tämä uutuustuote tuntuu äärimmäisen houkuttelevalta. Mistä lienee tullut mielikuva…

P.S. Uudesta Mainoskupla-blogista löytyy vähän toisenlaisia mainoskuvia, jotka takuulla keräisivät katseita kaupungilla!

Tagit: , ,

1 kommentti

  1. Ainakin Tampereella valitettavasti tällaiset liikkuvat mainoskuvat isoine ruutuineen ja kirkkaine valoineen ovat päätyneet myös autoteiden varsille autoilijoita häiritsemään. Erittäin vilkkaassa ja monikaistaisessa risteyksessä on yksi tällainen ruutu (tähän mennessä olen törmännyt kolmeen keskustan lähellä/keskustassa). Pimeellä suurien mainos-telkkarien valot vasta häiritsevätkin autoilijaa, vaikka itse mainosta ei katsoisikaan. Tässä tapauksessa mainontaa harjoitetaan mielestäni muiden autoilijoiden ja jalankulkijoiden turvallisuuden kustannuksella.

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi