Kuvituskuva

Talvisen kauppareissun kielletyt hedelmät

Marokkolaiset appelsiinit ja hollantilaiset kurkut hehkuvat houkuttelevasti suurissa laatikoissa. Ikävän näköiset lantut on viskattu muoveissa ylähyllylle. Vitamiineja ja hivenaineita pitäisi saada pimeäänkin aikaan, mutta Pohjolan pakkasissa eivät mandariinipuut kasva. Pitäisikö ekokuluttajan tyytyä järsimään juuresta? Mitä talviselta hedelmä- ja vihannesosastolta kulkeutuu kotiin?

Fennovegaanille juureksia ja lähiomenoita

Pirkanmaalta kotoisin oleva ympäristö- ja eläinaktivisti Päivi, 23, opiskelee ja pitää tiukkaa linjaa ruokahankinnoissa. Hän syö vegaanina vain kasviskunnasta peräisin olevia tuotteita ja lähes pelkästään kotimaista ruokaa. Tätä kutsutaan fennoveganismiksi. ”Olen vahvasti sisäistänyt kaukoruuan ja talvisen kasvihuoneviljelyn niljakkaan ympäristökuormituksen. Mun ei yksinkertaisesti tee mieli niitä”, hän kirjoittaa. ”Juuresten lisäksi ostan ehkä kerran viikossa mahdollisimman lähellä, joko Saksassa tai Puolassa, viljeltyjä omppuja. Kurkkua, paprikaa tai tomaatteja en osta talvella lainkaan enkä kylässäkään välttämättä syö niitä. Ei ne tomaatit talvella maistu juuri miltään auringon kypsyttämiin verrattuna!”

Ympäristökasvattajan luomumaissi ja kasviskeitto

Kuusamosta lähtöisin oleva luonnonsuojelun tutkija Riikka, 31, vietti ennen paljon aikaa kaupassa erilaisten kulutusratkaisujen ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia pohtien. Parivuotiaan lapsen kanssa asiat ovat muuttuneet: äiti houkuttelee pienen kauppa-apulaisensa usein luomuhedelmien ja -vihannesten hyllylle. Mutta mitä lapsi haluaa sieltä? Maissia. ”Poika rakastaa näitä ties-mistä-tulleita, kaksittaispakattuja, onneksi-edes-luomuisia ihanuuksia. Ostamme maissit. Samalla lastaan kärryihini juureksia: perunoita, porkkanoita, maa-artisokkapussin, sellerin ja lantun. Toivon, että mieheni saa niistä keitettyä meille ihanaa kasviskeittoa”, Riikka luovii perhe-elämän kompromissikentillä.

Reilun kaupan banaani kiireiselle aktivistille

Helsinkiläisellä ilmasto- ja energiakysymyksiin perehtyneellä kansalaisjärjestötoimijalla Heikillä, 26, on kalenteri täynnä. Heikki vertaa toimintaansa ruokakaupan hedelmä- ja vihannesosastolla Suomen ilmastostrategiaan. ”Ruokapolitiikastani puuttuu oman ja yhteisen hyvinvoinnin kannalta järkevä pitkän tähtäimen suunnitelma, koska minulta muka puuttuu aikaa,
energiaa ja rahaa”, hän tunnustaa. ”Ostan viikottain esimerkiksi hollantilaisia tomaatteja, eteläafrikkalaisia appelsiineja tai ecuadorilaisia banaaneja. Onneksi monia hedelmiä saa nykyään edes Reilun kaupan merkillä varustettuna. Silloin tietää, että ne täyttävät myös tietyt ympäristövaatimukset.”

Tapaus talvitomaatti

Ympäristötietoisen kuluttajan peukalosääntö sanoo, että kotimaisen luomun suosiminen on usein ympäristön kannalta paras valinta. Tomaatti on kuitenkin esimerkki siitä, miten mutkikkaaksi tilanne voi muodostua talvella. Marttaliiton oppaassa kerrotaan, että on kymmenen kertaa energiatehokkaampaa rahdata kilo espanjalaisia avomaatomaatteja pohjolaan kuin tuottaa sama määrä lämmitetyssä kasvihuoneessa. Kokonaisuudessaan ruokailu aiheuttaa noin neljäsosan kotitalouksien hiilidioksidipäästöistä, joten kyse on melko merkittävistä valinnoista.

Mitä tehdä? Kotimaisia luomutomaatteja on tarjolla talvisinkin. Niiden valintaa puoltaisivat edelleen ainakin synteettisten torjunta-aineiden ja keinolannoitteiden välttäminen. Esimerkiksi tavanomaisessa peltoviljelyssä keinolannoittedien osuus on 30 – 50 prosenttia tuotannon energiankulutuksesta. Luomutomaattien ostaminen tarkoittaisi ympärivuotisempaa tulovirtaa suomalaisille luomuviljelijöille, joiden työtä kokonaisuutena voi pitää ympäristön kannalta tärkeänä. Joillakin vihanneksia kesäkauden ulkopuolella tuottavilla luomutiloilla myös käytetään vaihtoehtoisia lämmitystapoja, esimerkiksi haketta. Olisiko pitkällä tähtäimellä siis sittenkin parempi tukea suomalaista luomuvihannesten tuotantoa myös talvisin, vaikka se syökin enemmän energiaa? Tähän Marttaliiton opas ei enää tarjoa vastausta.

Annukka Berg

Artikkeli on julkaistu aiemmin Luonnonsuojelijassa (1/2006)

Tagit:

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi