Kuvituskuva

Synkkiä mietteitä yhteiskuntavastuusta

Kulutukseen liittyvien ihmisoikeus- ja ympäristökysymysten pohtiminen voi aiheuttaa joskus oikein kunnon ahdistuksen. Se ei välttämättä ole huono asia. Silloin uskaltaa edes hetkeksi luopua itsepetoksesta ja tunnustaa ikävät tosiasiat. Ahdistuksessa voi olla muutoksen siemen. Itselleni kunnon angstin aiheutti yritysten yhteiskuntavastuuta käsittelevä lehtijuttu.

”Ihmisoikeudet alkoivat kiinnostaa yrityksiä” luki perjantain Tekniikka ja talous –lehden kannessa. Onpas hienoa, minä ajattelin. Mutta hetkinen. Miksi ne alkoivat kiinnostaa vasta nyt?

Lehden jutussa kerrotaan ihmisoikeuksiin keskittyvästä koulutuksesta, johon osallistuu kymmenen suurta suomalaista yritystä. Sen järjestää yritysvastuuverkosto Fibs. Koulutus on kuulemma ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Luin jutun ristiriitaisin tuntein. Toisaalta on hienoa, että yritykset lähtevät kehittämään vastuullisuuttaan vapaaehtoispohjalta. Tehtävä ei varmasti ole helppo, sillä nykyisessä globaalissa taloudessa alihankintaketjut ovat monimutkaisia. Oman haasteensa tuovat myös kuluttajien asenteet. Vaikka kuluttajat keskimäärin varmaan pitävät ihmisoikeuksia tärkeinä, kaikki eivät halua tai pysty maksamaan ”ekstraa” siitä hyvästä, että kuluttamiamme tuotteita ei ole revitty toisten selkänahasta.

Toisaalta ihmetyttää, miten näin tärkeässä ja paljon esillä olleessa asiassa muutos tapahtuu niin hitaasti. Ihmisoikeuksien kunnioittamisen pitäisi jo olla arkipäivää kaikissa yrityksissä. Asioiden todellisesta tilasta kertoo paljon se, että lehtijutussa mainittu koulutus on ensimmäinen ja sekin vain kymmenelle yritykselle.

Lehtijutun mukaan suurin motivaation lähde vastuulliseen toimintaan on yrityksen maineen varjeleminen. Yritysvastuuverkosto Fibsin teettämä yritysvastuukysely vahvistaa asian. Sen mukaan tärkein syy vastuullisuuteen panostamiseksi on yritysmaineen tai brändin rakentaminen. Lisäksi 60 % kyselyn vastaajista kertoo, että kimmoke toimintatapojen muutokseen on tullut ulkoisten sidosryhmien palautteesta tai painostuksesta.

Pitäisi kai olla iloinen siitä, että ihmisten mielipiteillä on yrityksille väliä. Silti jotenkin minulta aina palaa käämit tässä vaiheessa. Imago sitä ja ulkoinen paine tätä. Minusta tämä tarkoittaa suomeksi sanottuna, että monissa yrityksissä ihmisoikeudet eivät kiinnosta, jos myynti saadaan muutenkin luistamaan. Liian harvassa ovat ne yritykset, joissa ihmisoikeuksia kunnioitetaan yksinkertaiseksi siksi, että ihmisiä halutaan kohdella hyvin. Että ihmiset ovat arvokkaita. Että halutaan toimia niin kuin on oikein.

Aina välillä tulee mieleen, pitäisikö yrityksen yhteiskuntavastuun lisäksi tai tilalla puhua yrityksessä työskentelevien ihmisten yhteiskuntavastuusta. Silloin kasvottoman yrityksen tilalle tulee ihminen ja yhteisö. Asetelma ei kuitenkaan ole kokonainen, jos siihen ei ota mukaan myös kuluttajaa.

Nämä ajatukset johdattavat minut todelliseen syyhyn, miksi aihe saa minut hermostumaan. Reaktioni johtuu siitä, etten ole itse yhtään sen parempi. Nytkin kirjoitan tätä juttua tietokoneella, jonka valmistamisen kaikki vaiheet eivät luultavasti kestäisi päivänvaloa. Olen työntekijänä ja kuluttajana päivittäin tekemisissä lukemattomien tuotteiden kanssa, jotka on tuotettu toisia ihmisiä ja luontoa riistäen. On uskallettava myöntää itselleen, että riisto on arkipäivää. Serge Latouche kirjoittaa osuvasti kirjassaan Jäähyväiset kasvulle: ”meistä kaikista tulee pikkuhiljaa ”taparikollisia”, tavalla tai toisella osallisia talouden banaaliin pahaan”.

Mitä sitten teen asian hyväksi? Ihan yhtä vähän ja yhtä hitain muutoksin kuin yrityksetkin.

Riiston arkipäiväisyydestä kumpuaa myös selitys, miksi en sitten tee asioille enemmän. Mukavuudenhalu. Helppous. Toisaalta tiedän, että nämä ovat vain tekosyitä. Suurempi tekijä on tuttuus. Minua pelottaa vaaditun muutoksen suuruus. Iso osa kaikesta pitäisi repiä alas ja rakentaa uudestaan kokonaan toisenlaiseksi.

Silti pelon takaa mieleen nousee vielä ankarampi kysymys: uskallanko olla tekemättä mitään?

Tagit: , ,

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi