Kuvituskuva

Suhdeneuvoja Itämeren ystäville

Unelmani olisi saada aina asua veden äärellä. En taida olla ainoa suomalainen, joka on todennut olevansa vesistöjen ystävä, asuinpaikkani takia erityisesti Itämeren. Viime keväänä ystävyyteni Itämeren kanssa syveni hujauksella, kun kävin vierailulla Viikinmäen vedenpuhdistuslaitoksessa, ja opin paljon uutta Itämeren rannikon asukkaiden suhteesta Itämereen. Tajusin, että Itämeri on ystävänä ihana, mutta että ei ole helppoa olla sen todellinen ystävä.

Itämeren huononevasta tilasta on tiedetty jo ikuisuuden eli ainakin viidenkymmenen vuoden ajan. Tällä hetkellä Itämeren pohjassa on Tanskan kokoinen hapeton alue, joka johtuu rehevöitymisen aiheuttamasta happikadosta. Rehevöitymistä aiheuttaa mereen päätyvä liiallinen määrä ravinteita, varsinkin fosforia ja typpeä. Yksittäisen ihmisen on vaikeaa lähteä uudistamaan muiden Itämeren valtioiden vedenpuhdistusta tai alentamaan maatalouden, suurimman suomalaisen ravinnepäästäjän, päästöjä. On silti myytti, ettei yksittäinen ihminen voisi vaikuttaa Itämeren kuntoon. Kyllä voi, ja vaikuttaminen kannattaa aloittaa sen tarkastelulla, mitä kaikkea Itämereen kuulumatonta kukin meistä sinne viemärin kautta ohjaa.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo käsittelee ja puhdistaa Helsingin ja muutaman muun ympäryskunnan jätevedet ja ohjaa ne sitten Itämereen. Prosessissa vettä puhdistetaan neljällä eri tavalla. Suuret, viemäriin vahingossa päätyneet roskat siivilöidään pois veden joukosta. Sen jälkeen vedessä olevat hiekka ja liete, joka sisältää esimerkiksi ulosteita, erotellaan painovoiman avulla. Sen jälkeen jätevedestä poistetaan typpeä ja fosforia niin paljon kuin pystytään, mikä tarkoittaa Viikinmäellä 90% typestä ja 95% fosforista. Vetemme puhdistusprosentti on maailman huippua.

Kun katseen siirtää hienoista prosenttiluvuista siihen, mitä vedenpuhdistamosta johdetaan Itämereen, hymy alkaa kuitenkin hyytyä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo, eli sen alueella asuvat asukkaat, ovat Suomen suurimpiin kuuluvia fosforin ja typen pistesaastuttajia.* Typpeä on siis niin paljon, että hyvästä puhdistustuloksesta huolimatta sitä päätyy mereen huimasti. Vielä suurempi oivallus minulle oli, ettei vedestä poisteta myrkkyjä, lääkeaineita tai hormoneja, vaan ne menevät mereen kalojen ruoaksi. Mitä minä laitan viemäriini, sen Itämeri vastaanottaa pienellä viiveellä. Siksi tärkeä näkökulma yksittäisen ihmisen Itämeri-suhteessa on tarkastella, mitä haitallista ihminen voisi jättää johtamasta Itämereen. Osa asioista on loogisia, osa vaatii pientä salapoliisin työtä.

Kuten sanottu, fosfori ja typpi ovat rehevöittäviä aineita, joiden joutumista Itämereen halutaan välttää. Mitä vähemmän fosforia ja typpeä puhdistamoon menevässä viemärivedessä on, sitä pienempi on se 5-10% määrä, joka joutuu Itämereen. Fosforin kannalta kannattaa varmistaa, että käyttää fosfaatittomia pesuaineita. Yleisestikin mahdollisimman luonnonmukaiset ja kemikaalittomat pesuaineet ovat Itämerelle parhaaksi. Niitä ovat esimerkiksi joutsenmerkilliset tuotteet. Kannattaa myös huomata, että pesuaineiden suositeltu annosmäärä on yleensä arvioitu yläkanttiin, eikä pesutulos kärsi yhtään, vaikka ainetta käyttäisi vain puolet suositellusta määrästä.

Typen määrään taas yksittäinen ihminen voi vaikuttaa yllättävällä tavalla. Typpeä menee jäteveteen esimerkiksi ulosteidemme muodossa. Liharuoassa on kasvisravintoa enemmän typpeä, joten se rasittaa Itämertä enemmän kuin kasvisruoka. Itämeren ystävän tunnistaa siis päivittäin hädässä.

Yksi elämänalue, jota ei välttämättä tule liittäneeksi Itämeriystävyyteen, on kosmetiikka. Kasvoille laitetut meikit huuhdellaan joka ilta viemäristä alas, minkä takia myös meikeissä kannattaa suosia mahdollisimman luonnonmukaisia tuotteita. Samaa pätee tietysti muuhunkin kosmetiikkaan.

Muoviset hileet ovat kivoja suihkugeelissä, ikäviä Itämeressä.

Muoviset hileet ovat kivoja suihkugeelissä, ikäviä Itämeressä.

Hätkähdyttävä esimerkki siitä, mitä kaikkea kuluttaja saattaa huomaamattaan mereen huuhtoa, liittyy juuri kosmetiikkaan. Nimittäin kaupoista ostettava peruskosmetiikka, esimerkiksi kuorintavoiteet ja suihkugeelit, saattavat sisältää pientä muovihiukkasta, joka ei siivilöidy pois vedenpuhdistamoissa. Ruotsalaiset tutkijat löysivät muovia esimerkiksi joistakin deodoranteista, hammastahnasta ja partavaahdosta, jotka olivat aivan tavallisten kosmetiikkamerkkien tuotteita (ks. kuva http://www.naturskyddsforeningen.se/nyheter/haven-fylls-pa-med-plast-fran-vara-hem).

Ei siis ihme, että mikroskooppinen muovi on yksi isoista uusista ongelmista vesistöihin liittyen. Syynättyäni muutaman tutun luvalla heidän nurkistaan löytyviä suihkugeelejä, löysin heti monta tuotetta, joiden tuoteselosteissa loisti polyethylene, yksi yleisimmistä muoveista. Muita nimiä, joilla muovin voi löytää pakkausselosteesta, ovat mm. PE eli polyeteeni, PMMA ja polyurethane.

Kulutusasioissa mikään ei taida olla enää loogista ja selkeää. Itämeriystävälle löytyy silti suhteellisen yksinkertainen ohjenuora, jota seurata: kannattavaa minimoida kaikki viemäriin joutuva, joka on jotakin muuta kuin vettä. Toiseksi ohjenuoraksi sanoisin, että silloin kun itämeriystävyyden vaikeus alkaa ahdistaa, kannattaa lähteä itämeriterapiaan eli nautiskelemaan meren kauneudesta ulkosalle.

 

* Suomen ympäristökeskuksen mukaan Viikinmäen jätevedenpuhdistamo oli vuonna 2011 Suomen suurimpien fosforipäästöjen lähde, ja Suomen viidenneksi suurimpien typpipäästöjen lähde. Opastetulla kierroksella Viikinmäen kerrottiin olevan Suomen suurin typen pistesaastuttaja, lähdettä en tiedä.

 

Lähteitä ja linkkejä:

Ruotsalaisten tutkimus – http://www.naturskyddsforeningen.se/nyheter/haven-fylls-pa-med-plast-fran-vara-hem

Artikkeli kuolleesta valaasta, jonka vatsa oli täynnä muoviroskaa – http://www.realnews24.com/gray-whale-dies-bringing-us-a-message-with-stomach-full-of-plastic-trash/

Yle-uutisten uutinen mikromuoveista – http://yle.fi/uutiset/mikromuovi_on_itameren_uusin_uhka/6757478

Aamulehden uutinen ruokavalion vaikutuksesta typpipäästöihin – http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194709914396/artikkeli/karppaus+rehevoittaa+itamerta.html

Tagit: , ,

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi