Kuvituskuva

Soijaa joka aterialla?

Tajusin äskettäin, että olen viimeisten parin vuoden ajan syönyt soijaa eri muodoissaan joka päivä likimain joka aterialla, aamupalasta iltapalaan. Tiedättehän: aamupalaksi soijajugurttia tai mysliä soijamaidon kera, lounaaksi tofua, soijarouhetta, kasviksia soijakermakastikkeessa… Herkutteluun tietenkin soijajäätelöä.

Me kasvissyöjät ja vegaanit kulutamme soijaa valtavat määrät ihan huomaamattamme. Soija on kasvissyöjän pelastus, sillä soijapavuista on kehitetty omanlainen jalosteensa joka ikiseen tarpeeseen ja tilanteeseen. Soijatuotteita tulee ostettua siksikin, että ne ovat helppoja ja nopeita käyttää, niitä löytyy lähikaupasta ja aika moni ei-kasvissyöjäkin on oppinut tuntemaan tuotteet. Itse asiassa monessa sekasyöjienkin suosikkituotteessa on ainesosana soijajauhoa tai -lesitiiniä.

Mutta onko soijan syöminen joka päivä ja joka aterialla järkevää? Havahduin pohtimaan asiaa törmättyäni netissä artikkeleihin, joissa väitetään, ettei soija olekaan sellainen terveysruoka kuin on kuviteltu – itse asiassa sillä voisi olla negatiivisia terveysvaikutuksia. Onneksi googlaamalla löytyi myös luotettavan oloisia lähteitä, joissa pelottelut todetaan aiheettomiksi (mm. Vegaia, New York Times).

Kaikesta huolimatta hurjat väitteet laittoivat miettimään, kannattaako ylipäänsä mitään yksittäistä ruoka-ainetta päästää omassa ruokavaliossa näin dominoivaan asemaan. On kummallista, että vaikka kasvissyönnin oppaissa rummutetaan monipuolista ruokavaliota, moni kasvissyöjä ja vegaani näyttää olevan lähestulkoon riippuvainen yhdestä ruoka-aineesta.

Vaikka terveysuhat eivät luultavasti ole todellisia, soijaan liittyy muita pohdituttavia kysymyksiä. Voinko olla varma, ettei käyttämäni soija ole geenimuunneltua? Soija tuodaan ulkomailta – kannattaisiko oma ruokavalio perustaa mieluummin kotimaisille tuotteille? Ulkomainen soija on todettu kotimaista lihaa ekologisemmaksi vaihtoehdoksi, mutta lähellä viljellyt palkokasvit kuten härkäpapu olisivat toki proteiininlähteinä ympäristöystävällisimpiä.

Entä millaiset ovat soijan viljelijöiden olot? Suomessa myydään luomu- ja Reilun kaupan tofua, mutta kaikilla soijatuotteilla ei näitä sertifikaatteja ole. Alpron nettisivuilla väitetään, ettei soijalle ole vielä olemassa Reilun kaupan sertifiointijärjestelmää, mutta silti osalla Jalotofun tuotteista on Reilun kaupan merkki.

Olen nyt alkanut tietoisesti kokeilla soijalle vaihtoehtoja kotikeittiössä. Soijamaitotuotteille niitä löytyy mm. kaurasta, riisistä ja mantelista valmistettuna ja aterioihin voi tuoda proteiinia mm. pähkinöillä, pavuilla ja linsseillä. Päivittäisen soija-annokseni saan takuuvarmasti opiskelijaravintolassa, jossa muistan törmänneeni yhteen soijattomaan vegaaniannokseen – kasvishernekeittoon.

Tagit: , , ,

3 kommenttia

  1. Kiitos ruokapohdinnasta!

    Reilun kaupan verkkosivulta luin, että ”Reilun kaupan kriteerit on luotu soijalle sekä erilaisille pavuille ja linsseille.” Lähetin juuri kysymyksen Alprolle heidän nettisivujensa kautta, mihin heidän tietonsa perustuu. Saa nähdä, tuleeko vastausta.
    http://www.reilukauppa.fi/meista/syvempaeae-tietoa-reilusta-kaupasta/reilu-kauppa-ja-ilmastonmuutos/

    Ruokavalion monipuolisuuden ja lähituotannon suosimisen takia pyrin itsekin syömään muunkinlaisia kuin vain soijapohjaisia ruokia. Hyvä tuttu raaka-aine on herne. Se tosin vaikuttaa olevan vähän aliarvostettu tai ainakin siitä tulee helposti yksipuolinen hernekeitto-assosiaatio. Hernerouheesta saa helposti paljon muutakin aikaiseksi.

    Viimeksi olen pohdiskellut quornia, jonka luulisi puhuttelevan varsinkin niitä sekasyöjiä, jotka hakevat kasvisraaka-aineillakin tutun lihaisan oloista ruokaa. En ihan vielä ole muodostanut omaa kantaani.

    • Upeaa aktiivisuutta Vuokko, kun lähestyit Alproa asiasta! Kiitos! Toivotaan, että vastaavat.

      Quornissa minua vaivaa eniten se, että tuote sisältää kananmunaa, joka ei ole edes luomua. Olen silti maistanut, ja Quorn-rouhe on kyllä mielestäni huomattavasti ”jauhelihamaisempaa” kuin vaikkapa soijarouhe. Tietty miinusta on soijarouheeseen verrattuna sekin, että Quorn on pakaste ja sen kuljettelut ja varastoinnit vievät siksi kuivatuotteita enemmän energiaa.

      Quornin sivuilla lukee näin:
      ”Vegaaneille sopiva Quorn™-tuote on saatavilla tällä hetkellä ainoastaan Yhdysvalloissa. Olemme huomanneet kasvavan kysynnän vegaanituotteita kohtaan, joten kartoitamme mahdollisia vegaaneille sopivia tuotteita.”(http://www.quorn.fi/faqs)

      Ehkä minun pitäisi ottaa esimerkistäsi mallia ja laittaa Quornille maililla toivomusta vegaanituotteiden tuomisesta Suomeen, ja kun kerran kananmunaa suurimmassa osassa heidän tuotteistaan on, niin vaihtaisivat ne luomuun!

  2. Hyvää pohdintaa! Mä taas olen lukenut jostain amerikkalaisista tutkimuksista, joiden mukaan soijarouhetta ei pitäis käyttää kovin usein siksi, että sen valmistuksessa käytetään myrkkyjä. Olen parikin kertaa yrittänyt selvittää, uskoako noita tutkimuksia vai ei, mutta se on ollut liian hankalaa ja vei tuhottomasti aikaa. Jos valmistustavassa on jotain terveydelle haitallista, se koskee käsittääkseni kaikkia kuivattuja soijatuotteita.

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi