Kuvituskuva

Maapallon selviytymiskeinoliha

Kauppalehdessä oli vastikään Cilla Bhosen kirjoittama ansiokas juttu keinolihasta.

Tutkijoiden mukaan keinolihaa tullaan myymään kaupoissa huokeaan hintaan 10–20 vuoden kuluttua. On mahdollista, että ihmiset voivat joskus vielä valmistaa sitä itse kotioloissa.

Keinoliha voisi olla myös yksi ratkaisu lihantuotannon ympäristöongelmiin:

“Alustavien tutkimusten mukaan lihantuotannon kasvihuonepäästöt laskisivat jopa 80 prosenttia nykyisestä, jos kaikki ravinnoksi käytetty liha olisi keinolihaa”, jutussa todetaan.

Guardianin parin vuoden takaisessa artikkelissa mainitaan puolestaan tutkimus, jonka mukaan keinolihan tuotantoon tarvittaisiin 45 prosenttia vähemmän energiaa, 99 prosenttia vähemmän maata ja 96 prosenttia vähemmän kasvihuonepäästöjä.

Jos tämä kaikki toteutuu, se tulee olemaan iso osa ratkaisua, jolla saadaan ilmastonmuutos kuriin – toivottavasti ajoissa.

Kun itse tein vuosia sitten juttua maailman ruoantuotannosta, haastattelemani asiantuntija arveli, etteivät ihmiset tule luopumaan lihansyönnistä vapaaehtoisesti. Hän ei perustellut väitettään mitenkään – ehkä se oli vain yleistys hänen omasta asenteestaan. On kuitenkin totta, että asenneilmapiiri ei globaalissa mittakaavassa ole kovinkaan altis vapaaehtoiseen kasvissyöntiin. Tällä hetkellä lihansyöntiä rajoittaa lähinnä köyhyys.

Kauppalehden jutussa Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietanen ennustaa ruoantuotannin muuttuvan niin täysin, että pellotkin häviävät. Ravinto tuotetaan maan alla tai vanhassa tehdashallissa. Kasvit kasvavat led-valoilla. Ruokaa tulostetaan biomassasta kuten jo nyt lääketieteessä 3d-tulostetaan ihmisten elimiä.

Olen tottunut siihen, että tulevaisuudenkuvat ovat tavalla tai toisella pelottavia. Hietasen maalailu täyttää minut kuitenkin puhtaalla toivolla. Tietenkin paljon riippuu myös siitä, mihin kaikki vapautuva peltopinta-ala käytetään.

Unelmoin kuitenkin siitä, että tulevat sukupolvet oppivat meidän virheistämme. Väestönkasvu on hidastunut, mutta se tulee jatkumaan vielä noin sata vuotta ennusteiden mukaan, joten ihmiset tulevat viemään tilaa jatkossakin. Suurin ongelma on kuitenkin ollut se, miten heidät kaikki pystytään ruokkimaan, kun peltopinta-ala alkaa loppua kesken. Ehkä peltojen annetaan metsittyä ja osa metsistä jätetään rauhaan. Ehkä ihmiset luovat uudenlaisen luontosuhteen, jossa esimerkiksi siipikarja, naudat ja siat ovat arvokkaita eläimiä itsessään välineiden sijaan.

Kauppalehden jutussa tutkija Olli Hietanen uskookin, että parinkymmenen vuoden päästä ihmiset tulevat pitämään kuolleen eläimen syömistä alkukantaisena ja vieraana.

Kuvittelen tulevaisuuden ihmisiä katsomassa historiallisia dokumentteja tehotuotantotiloista ja teurastamoista samanlaisen inhon ja kauhun vallassa kuin mitä nykyihmiset tuntevat katsoessaan keskitysleiridokumentteja.

Ihan täysin en pysty jälkipolviin kuitenkaan samastumaan tässä keinoliha-asiassa. Jos kerran kantasoluja voi ottaa mistä tai kenestä tahansa, on mahdollista syödä eettisesti vaikkapa pandan keinolihaa. Tai kuvitelkaapa tätä:

Vuonna 2026 perhe valmistautuu illallisen tekoon. Isä kurkkaa jääkaappiin ja kysyy lapsilta: “Mitäs te tänään haluaisitte syödä? Syödäänkö minua vai haluatteko mielummin isoäitiä?”

Tagit: , , , ,

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi