Kuvituskuva

Pysähtyykö liikenteen kasvu 2010?

Nuoret kaupunkilaisnaiset hankkivat vähemmän ajokortteja kuin ennen. Myös siirtolaisuus ja väestön ikääntyminen saattavat vähentää liikennettä.

Petri Tapio tutkii työkseen liikenteen tulevaisuudennäkymiä. Petrin mielestä kaupungistuminen, siirtolaisuuden lisääntyminen ja ikääntyminen ovat olennaisia asioita liikennemäärien kehitykselle.
-Siirtolaisuus on liikenteen kannalta monivivahteinen asia, mutta esimerkkinä voisi sanoa, että metrossa matkustavista miehistä suuri osa on ulkomaalaisia, Petri Tapio kertoo.
Ikääntyminen saattaa myös vaikuttaa liikennemääriin arvaamattomasti.
-Jos tulevat vanhukset muuttavat kesämökille asumaan, tulee paljon henkilöautoilua. On myös mahdollista, että he lentävät ympäri maapalloa, koska heillä on siihen aikaa ja rahaa.
Kaupungistuminen näyttäisi vaikuttavan siten, että nuoret lykkäävät ajokortin hankkimista. Tieto perustuu VTT:n vuonna 2003 tehtyyn tutkimukseen.
-Ruotsissa ja Norjassa ilmiö on selkeä, Suomessa vasta niin sanottu heikko signaali. VTT pitää tutkimuksen päätuloksena sitä, että suomalaisilla nuorilla on henkilöautomyönteisemmät asenteet kuin Ruotsissa ja Norjassa, eikä ajokortin ajamisen lykkääminen ole kovin selkeä ilmiö. Olen jossain määrin eri mieltä, erityisesti 18- ja 19-vuotiaiden naisten osalta, Petri Tapio kertoo.

Kaikki kaverit ajavat

Kuopiolainen Tiina Leminen on esimerkki 19-vuotiaasta naisesta, jolla ei ole ajokorttia. Eikä tule, ainakaan lähitulevaisuudessa.
-En tarvitse ajokorttia mihinkään. Asun kaupungissa, jossa on julkiset hyvin käytettävissä. Olen tottunut käyttämään niitä myös silloin, kun käyn vanhempieni luona maalla, tai sitten liikun kavereiden kyydissä.
Ajokortin hankkiminen on monille itsestäänselvyys, ja Tiina onkin joutunut usein selittelemään ratkaisuaan.
-Luokallani melkein kaikki ovat menneet autokouluun. Olen ihan tipahtanut liikennesääntökeskusteluista.
Tiina pitää todennäköisenä sitä, että muuttaa joskus takaisin maalle. Tuleekohan silloin tarvetta ajokortille?
-Ehkä sitten tosiaan tarvitsen korttia. Tai sitten menen jonkun kyydissä kuten tähänkin mennessä. Olen myös tottunut siihen, että olen vaikka tunnin juna-asemalla odottamassa – ajattelen silloin, että elämä vaan on tällaista, ei tässä nyt mitään kiirettä.
Petri Tapion mukaan yksi tulevaisuutta määrittävä asia onkin se, että ihmiset ovat kyllästyneitä hektiseen elämänrytmiin.
-On todennäköistä, että ikääntymisen ansiosta liikenteen kasvu pysähtyy vuoteen 2025 mennessä. Se voi tapahtua jo aikaisemmin, jos saadaan sitä tukevia päätöksiä. En pitäisi sitä ihan mahdottomana, koska ihmiset ovat kyllästyneitä kiireeseen ja hössötykseen. Toivottavaa olisi, että kasvu pysähtyisi jo vuonna 2010.
Myös joukkoliikenne- ja polkupyöräfani Tiina Leminen kaipaa ajokortittomuutta tukevia päätöksiä.
– Vaikka opiskelijoille myönnetään 50 prosentin alennus julkisista, se on silti tosi kallista. Ymmärrän hyvin vanhempia ihmisiä, jotka eivät jaksa mennä junalla vaan valitsevat lehtokoneen, koska se on niin paljon halvempaa ja nopeampaa. Sitä en kyllä tajua, miksi ihmiset eivät käytä enemmän kimppakyytiä.

(kainalo)

Miten ja miksi tulevaisuutta tutkitaan?

Tulevaisuudentutkimusta tarvitaan päätöksenteon pohjaksi. Siinä hahmotetaan erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja tulevaisuuden toiminnalle ja muodostetaan vaihtoehtoja, jotka ovat eri ihmisten mielestä toivottavia, mahdollisia ja ehkä todennäköisiäkin.

Tulevaisuudentutkimuksessa tutkitaan itse asiassa ihmisten nykyisiä käsityksiä tulevaisuudesta. Tulevaisuutta ei voi suoraan havainnoida, koska sitä ei ole olemassa.

Ennusteet voivat olla itsensä kumoavia tai toteuttavia. Ympäristöalan esimerkki itsensä kumoavasta ennusteesta on Rooman Klubin vuonna 1972 julkaisema Kasvun rajat. Sen pessimistiset ennusteet ovat jääneet osin toteutumatta, koska asiaan herättiin.

Kauppa- ja teollisuusministeriön energiaennusteet taas ovat olleet itsensä toteuttavia. Niissä katsotaan, kuinka paljon energiankulutus on kasvanut menneisyydessä ja tehdään siitä johtopäätöksiä, että se kasvaa tulevaisuudessakin. Sitten rakennetaan lisää suurvoimaloita, jotta saadaan energiantarve täytettyä – ja energiankulutus kasvaa taas.

Ennusteet voivat myös niin sanotusti valehdella. Esimerkiksi moottoriteiden suunnittelussa tiehallinto laskee, jos esimerkiksi 10 000 ihmistä säästää yhden minuutin, se on sama asia, kuin jos tuhat ihmistä säästää kymmenen minuuttia. Voitaisiin kysyä, onko yhden minuutin säästöllä ihmiselle mitään merkitystä.

Laura Manninen

Juttu julkaistu Nuorten Luonnon numerossa 6/2006

Tagit:

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi