Kuvituskuva

Puhdasta pyykkiä puhtaassa luonnossa????

Kun kemiantuntemus ei riitä, Ekoarjen sankarit luottavat pesuaineen valinnassa muutamaan hyvään nyrkkisääntöön.

”Haluaisin tuoksutonta, puhdasta pyykkiä mahdollisimman pienellä ympäristörasituksella ja pesukoneen kunnossa pitäen. Mutta en aio sen vuoksi opiskella kemiaa”, tiivistää 32-vuotias Hanna Naantalista pesuaineiden valitsemisen vaikeuden.

Fosfaatti rehevöittää vesistöjä, zeoliitti pilaa pesukoneen ja pesuaineet voivat aiheuttaa allergioita. Ympäristöystävällisiä valintoja avittaa kuitenkin muutama hyvä muistisääntö.

Ensinnäkin fosfaatteja kannattaa välttää erityisesti talouksissa, jotka eivät kuulu jätevedenpuhdistuksen piiriin.

”Meillä on käytössä äärisynnillinen sakokaivo, joten fosfaatit ovat ehdottomasti pannassa. Klooriyhdisteitäkään en hyväksy pesuaineissa”, kertoo 35-vuotias eurajokelainen Ilona.

Moni luottaa ympäristömerkittyihin tai ekokaupasta ostettuihin tuotteisiin. Silloin vertailua on kuluttajan puolesta jo tehty. Toisaalta panelistimme korostavat oman järjen käyttöä. Ainakaan hajusteilla ja väriaineilla ryyditetyt pitkät tuoteselosteet eivät herätä luottamusta.

”Jos aine on ärsyttävää ja pesuaineen joutuminen silmään voi aiheuttaa vakavan silmävaurion, on selvää, ettei tuote ole luonnollekaan vaaraton”, toteaa Satu, 38, Porvoosta.

Hyvä tuoksu pesupähkinöillä

Satu käyttää sekä tavallisia, hajusteettomia pesuaineita että pesupähkinöitä. ”On mukava ottaa koneesta vaatteet, joissa ei ole yhtään pesuaineen hajua. Pesupähkinöillä pesun jälkeen vaatteet eivät tunnu kovilta. Hyvä puoli on sekin, että niitä voi käyttää myös villa- ja silkkivaatteisiin”, Satu luettelee.

Intiassa ja Nepalissa villinä kasvavat pesupähkinät ovat Sapindus-sukuun kuuluvan puun luumarjoja – eivät siis oikeasti pähkinöitä. Yli 30-asteisessa vedessä niistä irtoaa pesevää ainetta eli saponiinia.

Pesupähkinöiden teho ei välttämättä riitä tahrojen poistoon, mutta monet kehuvat niitä normaalilikaisen pyykin pesussa. Epäilijöitäkin on.

”Pesupähkinöiden teho perustuu siihen, että ihmiset pesevät lähes puhtaita vaatteita, joihin riittää pelkkä mekaaninen hankaus ja 60 asteen lämpö. Pähkinät lienevät siis silkkaa huijausta”, toteaa Petteri, 50, Alajärveltä.

Myös Suomessa kasvaa saponiinia sisältäviä kasveja. Rohtosuopayrtti sisältää jopa enemmän saponiinia kuin pesupähkinät. Periaatteessa suopayrtin juuria keittämällä voisi saada supisuomalaista pesuainetta pyykinpesussa testattavaksi.

Hyvä paha zeoliitti

Vuonna 2009 julkisuuteen tuli tieto, että Suomi aikoo kieltää fosfaatit pesuaineissa vuoteen 2012 mennessä. Suunnitelma on osa Itämeri-strategiaa, joka koskee kahdeksaa maata: Suomea, Puolaa, Saksaa, Ruotsia, Tanskaa, Viroa, Latviaa ja Liettuaa. Saksassa ja Ruotsissa fosfaatit on jo kielletty.

Kielto tuo eräänlaisen päätepisteen 40 vuotta kestäneelle keskustelulle.

Kuluttajia valistettiin fosfaattien vesistöjä rehevöittävästä vaikutuksesta jo vuonna 1970, jolloin pohdittiin, voitaisiinko ne korvata jollakin muulla likaa kantavalla aineella. Savipohjaista zeoliittia ryhdyttiin käyttämään korvaavana aineena 1980-luvun lopussa. Ryöpsähti julkinen keskustelu zeoliitin huonoista puolista: se harmaannuttaa vaatteet, ei huuhtoudu kunnolla tekstiileistä ja sakkautuu pesukoneisiin.

Tutkija Päivi Timosen mukaan keskustelua voidaan tulkita puhtauteen liittyvänä kysymyksenä. Kun pesukoneet tulivat markkinoille 60 vuotta sitten, puhuttiin tahrattomasta valkoisuudesta. 1990-luvulta lähtien on puhuttu tahrattomuuden sijaan allergisoivista pesuainejäämistä, joiksi myös zeoliitista jäävät hiukkaset lasketaan. Lopputuloksena zeoliitin käyttö on laskenut kuluttajien luottamusta ekopesuaineita kohtaan ylipäätään.

Toivoa sopii, että fosfaattikielto kannustaisi pesuainevalmistajia etsimään uusia ympäristöystävällisiä ratkaisuja vedenpehmentimiksi zeoliitin tilalle eikä ympäristöystävällisyyttä tarvitsisi rinnastaa huonoon pesutulokseen.

Lähteenä on käytetty Päivi Timosen väitöskirjaa: Pyykillä. Arkinen järkeily ja ympäristövastuullisuus valinnoissa (2002).

Artikkeli on julkaistu aiemmin Luonnonsuojelijassa 1/2011.

Tagit: , ,

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi