Kuvituskuva

Ongelmallista – lentäminen on

Kirjoitus on vastine Jari Mäkisen blogiin OH-LGE ja neljä kertaa 1,11 tonnia

Lentäminen on parhaimmillaan hieno kokemus, jota todellakin varjostaa siitä koituvat suuret päästöt. Kaikista ihmisen aiheuttamista ilmakehää lämmittävistä päästöistä lentoliikenteen osuus on 3,5-4 %, koska korkealla ilmakehässä päästöjen vaikutus on suurempi.

Jos kaikki muut kasvihuonekaasupäästöt leikattaisiin pois, niin ei lentäminen silloin mikään merkittävä päästölähde olisi. Mutta kun päästöt muodostuvat tuhansien eri lähteiden yhteisvaikutuksesta, niin yhden lähteen pienuudella ei voi perustella sen vähäistä merkitystä.

Ja ongelmaa mutkistaakseni niin itse en pidä henkilökohtaista päästökauppaa ratkaisuna kolmesta syystä. Ensinnäkään maapallon pitäminen elinkelpoisena ei voi perustua vapaaehtoisiin toimiin. Piste. Saastuttajan on maksettava tai mieluummin oltava saastuttamatta.

Päästövähennysprojektien ongelmana on nykyhetkessä tapahtuvien päästöjen vähentäminen tulevaisuudessa tapahtuvalla hiilidioksidin sitomisella. Tämänpäiväisen lennon päästöt kompensoidaan istuttamalla puita, jotka kasvunsa aikana sitovat vastaavan määrän hiilidioksidia kymmenien vuosien aikana.

Kun päästöjä ryhdytään nollaamaan kasvattamalla suuri määrä metsää, niin mitä käy jos metsä palaa tai kaatuu myrskyssä? Ja väistämättä jossain vaiheessa puuhun sitoutunut hiilidioksidi palaa kiertoon ilmakehään, kun puu joskus maatuu. Maaperän sisällä miljoonien vuosien aikana muodostunut fossiilinen hiili ei näillä keinoin vähene ilmakehästä.

Kestävämpi tapa on korvata fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla kuten tuuli- ja aurinkoenergialla. Tässäkin on ongelmansa: miten varmistetaan että kyseinen projekti todella korvaa entistä kapasiteettia eikä vain kasvata sitä lisää. Tässäkin päästövähennykset tapahtuvat pitkällä aikavälillä, kun taas päästöt tapahtuvat hetkessä. Jos päästöjen kasvua ei taiteta, niin miten päästövähennysprojekteilla voidaan eroa ikinä kuroa umpeen?

Ja miksi muuten rikkaat länsimaat ovat niin innoissaan rakentamassa tuulivoimaa kehitysmaihin eivätkä korvaamassa omia hiilivoimaloitaan niillä? Ainakin Suomessa kehitys on ollut todella hidasta.

Ongelmallista – kuluttajan elämä on. Nyt on haukuttu kaikki vaihtoehdot, joten mitä jää jäljelle? Siinä onkin mietittävää meille länsimaalaisille, jotka muodostamme 20% maailman väestöstä ja kulutamme 80% luonnonvaroista. Jossain vaiheessa meidän on kohdattava totuus, että kasvavaan kulutukseen perustuva elintapamme ei voi jatkua nykyisellään.
Tätä ympäristöjärjestöt ovat tuoneet esille viimeiset kolmekymmentä vuotta. Eikä sitä voida muuttaa kestäväksi yksin ostamalla päästöoikeuksia ja parempaa omaatuntoa köyhistä maista. Päästövähennyksiä kauppaavat Climatecare.org ja myclimate -tyyppiset ratkaisut lieventävät oireita mutta eivät poista niiden syytä.

Elämäntavan muuttamisen ei lopulta pitäisi olla meille niin vaikeaa, koska kysymys ei ole perustarpeista vaan ylellisyydestä. Lentomatkan voi korvata lähilomalla Suomessa ja pyörällä tehdyn matkan yhteenlasketut ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat suorastaan huikeat. Sen jälkeen voidaan ryhtyä vähentämään työmatkoja ja korvaamaan niitä muilla keinoilla. Ja olisiko vihdoin aika lopettaa lentokerosiinin verovapaus ja siirtää lentoliikenteen todelliset kustannukset yhteiskunnalta ja ympäristöltä lentomatkustajien maksettaviksi ?

AIheesta:
Voiko päästöjen kompensoinnilla pelastaa ilmaston? Evert Hassink, ilmasto.org
Maan ystävien lentomaksu-kampanja

Tagit: , , , ,

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi