Kuvituskuva

Mökkiunelmia ja -realiteetteja

Olen juuri palannut intensiiviseltä kesälomalta. Neljän viikon lomaan sisältyi muun muassa neljän päivän vaellusreissu, 500 kilometriä retkipyöräilyä, viikon ulkomaanmatka, sukulointia, kaappien ja paperien siivousta, kirjoitustöitä ja ystävän polttarien järjestämistä. Kun aamulla heräsi, oli heti selvänä mielessä, mitä pitäisi tehdä. Ei haahuilua, ajan tajun kadottamista ja viikonpäivien unohtelua. Tunsin jopa hienoista helpotusta palatessani aamulla töihin. Diagnoosi: kesähysteria.

Kesähysteria on siis se varsinkin alkukesästä riivaava epidemia, joka pakottaa suomalaiset terassikauden avajaisiin, kun turistit vielä kulkevat pipoissa. Se kuiskii korvaan, että jos ei nyt syö jäätelöä kaksin käsin, osta kesähattuja, matkusta ja Nauti Elämästä, saa seuraavaa tilaisuutta odottaa hamaan ensi vuoteen. Markkinointikoneisto ei jätä hyödyntämättä suomalaisten kaipuuta valoon, lämpöön ja vapauteen. Tarvittaisiin vastalääkettä, joka suojaisi paitsi hermoja myös ympäristöä kesän kirouksilta.

Loman aikana mielessäni kypsyikin ajatus siitä, että jatkuvan liikekannalla olon ja ostelun sijaan olisi hienoa vetäytyä jonnekin lukemaan, puuhastelemaan ja liikkumaan luonnossa. Olisi hyvä elää yksinkertaisemmin, perustaa kasvimaa ja käydä mustikassa lähimetsässä. Se olisi lomaa sielulle, kukkarolle ja ympäristölle.

Tarkemmin ajateltuna idea ei ollutkaan kovin omaperäinen. Mökkeilystähän siinä olisi kysymys. Vuoden 2003 kesämökkibarometrin mukaan Suomessa on lähes puoli miljoonaa vapaa-ajan asuntoa ja tietysti moninkertainen määrä mökkielämästä haaveilevia. Mökkeilyn merkitys yhteiskunnassa näkyy myös siinä, että jopa 90 prosenttia suomalaisista kertoo viettävänsä aikaa mökillä vuoden aikana.

Mitä tilastot sitten kertovat mökkeilyn realiteeteista sielun, kukkaron ja ympäristön näkökulmasta? Selvältä näyttää, että ainakin joiltakin osin mökkeily lisää kulutuspaineita. Barometrin mukaan mökkeilyyn liittyviä tavaroita nimittäin hankitaan vuodessa keskimäärin 500 euron edestä. Mökkien varustelutaso on viime vuosikymmeninä jatkuvasti kohonnut, ja esimerkiksi noin 70 prosentilla kesämökeistä on tällä hetkellä verkkosähkö ja televisio. Mökkeilyn energiankulutusta voi arvioida sähkölaskusta, jota kertyy mökkiä kohden lähes 200 euroa vuodessa.

Hankintojen lisäksi mökkeily näyttäisi lisäävän myös liikennettä. Tutkimusten mukaan keskimääräinen mökkimatka on edestakaisin 214 kilometriä. Kun mökille tehdään noin yhdeksän matkaa vuodessa, tarkoittaa se yli 1900 kilometrin matkaa vuosittain. Matka vastaa suunnilleen samaa kuin ajaisi kertaalleen Helsingistä Sodankylään ja takaisin.

Kun mökkibarometrin lukuja katselee, unelma ekoelämästä piilopirtillä alkaa haalistua. Samalla on kuitenkin vaikea sanoa, olisiko Suomi parempi ilman mökkejä. Syötäisiinkö metsämarjojen ja sienten sijaan aina vain lisää tuontihedelmiä ja -vihanneksia? Lisääntyisivätkö etelänmatkat?

Ennen kaikkea kysymys on ehkä siitä, olisiko ilman mökkejä myös vähemmän vaatimattomamman elämän sietokykyä ja taitoa. Ulkohuussi tai modernimpi kompostikäymälä on kuitenkin edelleen käytössä jopa 90 prosentissa suomalaisista kesämökeistä. Ja todella: puuseessa istuminen on paitsi ekoteko myös mitä parhainta sielunhoitoa. Vielä ehdit nauttia kesästä ulkovessassa!

Tagit: , , ,

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi