Kuvituskuva

Mökki-ilmiön kahdet kasvot

Mökkikausi on alkanut. Tupa, sauna ja ryytimaa muodostavat monelle kaupunkielämän tärkeän pakopaikan, jossa nuollaan hektisen työelämän haavoja, eletään yksinkertaisemmin ja nautitaan lähiympäristön antimista. Samalla vapaa-ajan asuminen on iso bisnes, johon suomalaiset käyttävät jopa 2,9 miljardia euroa vuosittain.

Hämeenkyrön maalaismaisemissa asuva Marja suhtautuu mökkeilyyn kriittisesti: ”Pääsiäisestä alkaa autorumba, joka kiihtyy vapun jälkeen. Autolasteittain tuodaan tavaraa auton katolla ja peräkärryissä. Sitten alkaa vasaroiden pauke, sahojen pärryytys ja ihmisten kiljuminen”, Marja kirjoittaa. Hän on huolestunut mökkeilijöiden ymmärtämättömästä suhtautumisesta luontoon. ”Pelkkä melusaaste on valtava. Sillä jo säikäyttää valtaosan eläimistä muualle.”

Helsinkiläinen energia-asiantuntija Harri harmittelee kehitystä, jossa mökit ovat muuttuneet ympäri vuoden sähköä imeviksi kakkosasunnoiksi. ”Teimme omalla mökillämme tietoisen valinnan ja jättäydyimme verkkosähkön ulkopuolelle”, hän kertoo. Kesäisin Harri oleskelee mökillä pitkiäkin aikoja. ”Aurinkopaneeli mahdollistaa etätyöskentelyn kannettavalla tietokoneella”, hän kertoo. Mökkeily on antanut potkua uusiutuvien energiamuotojen leviämiselle.

”Mökkeilyn kautta ihmiset sitoutuvat paikkoihin, antavat niille merkityksiä ja mieltävät konkreettisesti luonnonarvoja”, tutkija Aleksi kiteyttää arvionsa mökki-ilmiöstä. Säännöllinen vierailu samassa paikassa luo edellytykset vertailla sekä luonnossa että kulttuuriympäristössä tapahtuvia muutoksia. ”Mökkeily voi edesauttaa metsien ja muun maaseudun virkistyskäytön?arvostusta”, Aleksi arvioi.

Mökkien varustelutaso kasvaa – ulkohuussi sinnittelee

Tuoreimman kesämökkibarometrin (2003) mukaan Suomessa on lähes puoli miljoonaa vapaa-ajan asuntoa. Mökkejä käytetään tavallisesti yli viidesosa vuodesta, noin kaksi ja puoli kuukautta. Mökkeilyn merkitys yhteiskunnassa näkyy myös siinä, että jopa 90 prosenttia suomalaisista kertoo viettävänsä aikaa mökillä vuoden aikana.

Vielä 1970-luvulla suomalaisten kesämökeillä elettiin melko vaatimattomasti. Sen jälkeen mökkien varustelutaso on kohonnut. Noin 70 prosentilla kesämökeistä on verkkosähkö ja televisio. Varustelutaso on mökkibarometrin mukaan nousussa, mutta puusee pitää toistaiseksi pintansa: ulkohuussi tai modernimpi kompostikäymälä ovat käytössä jopa 90 prosentissa suomalaisista kesämökeistä.

Jos pohtii mökkeilyn ympäristöjälkeä, eräs sen merkittävimmistä tekijöistä on liikkuminen kodin ja mökin välillä. Tutkimusten mukaan keskimääräinen mökkimatka on edestakaisin 214 kilometriä. Kun mökille tehdään noin yhdeksän matkaa vuodessa, tarkoittaa se yli 1900 kilometrin matkaa vuosittain. Mökkeilyn energiankulutusta voi arvioida myös sähkölaskusta, jota kertyy mökkiä kohden lähes 200 euroa vuodessa.

Mökin hankintojen vaikutuksista piirtyy hahmo niihin käytetyn rahamäärän pohjalta. Barometrin mukaan rakentamiseen ja korjaamiseen käytetään vuosittain 1500 euroa mökkiä kohden. Mökkeilyyn liittyviä tavaroita kuten koneita, kalusteita ja harrastusvälineitä hankitaan vuodessa 500 euron edestä.

Jos liikenne ja kotitalouksien hankinnat kasvavatkin mökkeilyn myötä, ravinnon ympäristöjälki saattaa kutistua. Mökeillä pöytään katetaan oman maan porkkanoita, itse kalastettua ahventa ja metsästä poimittuja mustikoita. Marjoja, sieniä ja juureksia riittää usein myös säilöttäväksi.

Millainen olisi Suomi ilman mökkejä? Olisivatko etelänmatkat yleisempiä ja asunnot suurempia? Voisiko luontoyhteyden puute rapauttaa tahtoa suojeluun? Vai olisiko vain enemmän vapaita rantoja – vähemmän melua ja rallia maalaisteillä? Näihin kysymyksiin mökkibarometri ei enää vastaa

Annukka Berg

Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Luonnonsuojelijassa (3/2006)

Tagit:

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi