Kuvituskuva

Minne katosivat metsät?

Metsä kasvaa, puut huojuvat tuulessa. Ihminen kasvaa ulkoillen metsässä, marjastaen, metsää ihaillen ja siihen tottuen. Sitten metsä hakataan. Metsän menettäminen tuntuu pahalta.

Väen talo täyttyi eri-ikäisistä ihmisistä, kun Luonto-Liiton metsäryhmä esitti Joensuussa kolme metsään liittyvää dokumenttia. Dokumenttielokuvat hakkuiden vaikutuksista metsän biologiaan, perinteisiin elinkeinoihin, politiikkaan ja ihmisten kokemusmaailmaan olivat vaikuttavia. Päätehakkuut, joita kutsutaan myös avohakkuiksi ja jotka jättävät jälkeensä pelkän tyhjän, myllerretyn ja ruman maan, paitsi aiheuttavat monien eri lajien joutumisen uhanalaisiksi, myös saavat aikaan poliittisia kiistoja. Saamelaisten perinteinen elinkeino, poronhoito, joutuu uhan alle, kun vanhoja metsiä on hakkuiden vuoksi yhä vähemmän ja vähemmän. Vapaana laiduntaville poroille vanhoissa metsissä kasvava luppo ja jäkälä ovat tärkeää ravintoa.

Biologinen monimuotoisuus on ihmisen ja kaiken muun luonnon kannalta elintärkeää ja vanhojen metsien hakkuisiin liittyvistä ongelmista kenties tärkein. Kaikista eniten ihmisen tämänhetkiseen elämään kuitenkin vaikuttaa se, mitä hän omassa elämässään kokee. Biodiversiteetti ja sen vähentyminen näyttäytyy konkreettisena lähinnä alan ammattilaisille. Tavan ihmistä koskettaa oman lähimetsän katoaminen. Metsään ei voi enää mennä kulkemaan, katselemaan, kuuntelemaan tai sienestämään, koska metsää ei enää ole. On vain hakkuuaukea, myllerretty maa ja muutama surulliselta näyttävä yksinäinen siemenpuu, joka sekin todennäköisesti kaatuu seuraavassa myrskyssä, kun sillä ei ole metsän tuomaa suojaa.

Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon lyhytelokuva Sateenkaaren pää kertoi metsähakkuiden vaikutuksista paikallisiin ihmisiin. Kerrotaan, kuinka lapsena leikittiin metsissä. Kuinka ostettiin talo varta vasten metsän vierestä. Ja miltä tuntui, kun eräänä päivänä metsän keskeltä löytyikin metsäautotie, jonka päässä oli aukko. Ilmasta kuvattujen metsäautoteiden päät ovat hirttolenkin muotoiset. Raavaankin miehen silmäkulmat kostuvat, kun hän kertoo metsäsuhteestaan ja menettämistään metsistä. Vaikka hakkuiden vaikutuksista ihmiseen itseensä ei juuri puhuta, sillä on suuri merkitys yksittäisissä elämissä.

Kovalaisen ja Sepon kuvia metsänhoidollisista toimenpiteistä voi ihmetellä täällä.

Luonto-Liiton metsäryhmään voi tutustua täällä.

Tagit:

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi