Kulutus.fi
Kuvituskuva

Miksi minä pyöräilen?

Ensimmäisten syyssateiden saapuessa moni laittaa fillarinsa talviteloille. Pienellä pohdinnalla pyöräilylle löytyy kuitenkin niin monta hyvää syytä, että jokaisen polkijan on helppo lisätä pyöräilyään vaikka vähitellen.

Pyöräily on kaupungissa ylivoimaisesti nopein tapa taittaa alle 7 km matkoja, usein pidempiäkin. Varsinkin jos reitillä on tarkoitus tehdä lyhyitä pysähdyksiä ostosten tai muun asioinnin takia, on useamman joukkoliikennevälineen kanssa tehty matka vaihtoineen ja odotusaikoineen taatusti jähmeämpää.

Listasin muutamia asioita, jotka saavat minut valitsemaan pyöräilyn yhä useammin. Lista ei ole tärkeysjärjestyksessä eikä perustu laajempiin tutkimuksiin. Meitä pyöräileviä on moneen lähtöön, jokaisella syyt ovat omanlaisensa.

Pyöräillessä kokee vuodenajat ja sääilmiöt, niin hyvässä kuin pahassa. Luontoihmisenä ja retkeilijänä nautin ulkoilmasta ja lataan luonnossa akkujani. Pyöräillessä aistii kevään ja syksyn tuoksun, lämpimän kesätuulen ja kylmään vaippaansa kietovan sumun. Niin ja räntäsateen.

20140919_0745-09_084

Pyöräillen olen vapaa ruuhkista ja aikatauluista. Jos myöhästyn, on se kiinni vain itsestäni ja hitaasta polkemisestani. Ei siitä, että junaliikenne on sekaisin, bussi hajoaa matkalle, metrossa on sähkökatkos tai raitiotiekiskoilla esteitä. Oman aikataulunsa ja ehtimisensä voi suunnitella juuri niin rauhalliseksi tai kiireiseksi kuin haluaa.

Pyöräily on kivaa. Kävely on hidasta ja pyöräilyn makuun päästyään huomaa nopeasti, kuinka kätevä liikennemuoto se onkaan. En omista autoa, ajokortin kyllä. Pyörän korjaus- ja huoltokustannukset ovat autoon verrattuna minimaaliset. Puhumattakaan veroista, autopaikasta ja bensasta. Pyöräily on itselleni pääasiassa juuri siirtymistä paikasta toiseen, arki- tai hyötyliikuntaa. Kuntoilen sitten muiden harrastusten parissa.

Säästän rahaa, kun pyöräilen työmatkat ja asiointireissut kaupungissa. Kuten varmaan moni muukin kolmekymppinen, keikun vielä opiskelun ja valmistumisen rajamailla. Matkakortin opiskelija-alennus edellyttää, että saa opintotukea. Tukikuukaudet on käytetty, alennukset loppu. HSL:n hintalaskuri kertoo, että Helsingin sisäinen normaalihintainen kausikortti 365 vuorokaudeksi maksaa 545,30€. Lähden tuolla summalla mieluummin muutamalle Lapin vaellukselle!

Pyöräillessä on aikaa ajatella ja rentoutua. Ei se matka tapa, vaan se vauhti. En omista nopeusmittaria, sillä pyöräilen aivan muista syistä, kuin vauhdin hurmaa hakeakseni. Olen täysin zen, vaikka muut ohittaisivat minut mennen tullen työmatkallani. Minun vauhtini on sopiva juuri minulle, en tavoittele kilpailua. Minulla on aina aikaa jäädä nostamaan keskelle pyörätietä levähtänyt ja aamukasteinen korento turvaan kaiteelle, tai jäädä kuvaamaan hienoa näkymää matkan varrelle. Kuten joku itseäni paljon vanhempi on joskus todennut: mihin tässä olisi kiire, valmiissa maailmassa?

20140430_2128-33_198

Pyöräillen lisään huomaamattani arkiliikunnan määrää. Ja samalla lisään omaa hyvinvointiani. Kun ensimmäisen kerran laskin yhteen päivän aikana kertyneitä hyötyliikuntakilometrejä ja sain tulokseksi yli 50 km, olin pudota satulasta! Keskimäärin pyöräilen 15-20 km päivässä, mutta ilman tätä päivittäistä pyöräilyä tunnen oloni heti paljon väsyneemmäksi. Varsinkin pyöräily aikaisin aamulla virkistää moneksi tunniksi. Raitis ulkoilma ja itsensä altistaminen säälle kuin säälle on pitänyt flunssat loitolla.

Pyöräily ei vaadi erikoisvaatteita. Kahden aktiivisemman arkipyöräilyvuoden aikana olen oppinut, että sää on vain pukeutumiskysymys. Ja erittäin huono tekosyy olla pyöräilemättä. Hyvällä säällä vaatetuksella ei ole niin väliä, kunhan ei pue liikaa. En ole vielä löytänyt sellaista pyöräilyvaatetta, jossa ei viimeistään ylämäissä tulisi hiki, valitettavasti. Syksyn tullen pieni panostus kevyisiin, hengittäviin sadevaatteisiin riittää. Pyöräilykenkäni vaihtelevat kumisaappaista lenkkareihin, vaelluskengistä sandaaleihin. Ajatus lukkopolkimista hirvittää, ainakin toistaiseksi. Ainoa pakollinen varuste on tietenkin kypärä.

Haluan toimia esimerkkinä lapsille ja nuorille. Elämme vuotta 2015, eikä auto ole monille ikäisilleni enää tavoiteltava statussymboli. Tulevana opettajana haluan olla nuorille esimerkkinä autottomasta aikuisesta, joka ei silti koe luopuvansa jostain mitä muilla on. Oman auton omistamiselle on olemassa vaihtoehtoja, kaupungissa asuessa toki enemmän. Maallemuutto pyörii haaveissa usein, mutta toistaiseksi nautin kaupunkiasumisesta ja pyöräilyn helppoudesta.

Pyöräily on ympäristöystävällistä. Ympäristönsuojelu on toki yksi syy pyöräillä, mutta harvalle varmaankaan se ensimmäinen. Pyöräilyn ympäristöystävällisyys ei monelle yksistään riitä muuttamaan omia rutiinejaan tai lisäämään omaa pyöräilyä. Pyöräily on saasteeton ja lähes äänetön liikennemuoto. Itse koen kaiken muun pyöräilystä saamani ilon ja hyödyn lisäksi tekeväni palveluksen yhteisen ympäristön puolesta.

Tagit: , , ,

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi