Kuvituskuva

Luonnonystävän talviharrastukset vaarassa!

Viime joulukuu oli Suomessa lämpimin koskaan mitattu. Keskilämpötila oli silloin 6–8 astetta lämpimämpi kuin kolmenkymmenen vuoden keskiarvo. Varsinkin Etelä-Suomessa monen talviset lomasuunnitelmat menivät pahasti myttyyn.

Ilmatieteen laitoksen mukaan yhtä lämpimiä joulukuita kuin nyt koettu tulee vain pari kertaa vuosituhannessa. Kuitenkin jos ilmastonmuutos saa ylivallan, talvisesta vesikelistä voi tulla pysyvä ilmiö varsinkin Suomen eteläisiin osiin. Tämä ei uhkaisi vain hiihtokeskusten tulosta, vaan myös monien luonnonystävien mieluisimpia talvipuuhia.

Hankien tarkkailija

”Olen vuodesta 1989 lähtien seurannut nisäkkäiden talvisin jättämiä jälkiä maastossa. On hienoa oppia vuosittain lisää esimerkiksi ilvesten, ketun ja hirvien käyttäytymisestä. Samalla kun pääsee jälkien kautta sisälle eläinten maailmaa, kasvaa kunnioitus luontoa kohtaan. Samoin kasvaa tunne siitä, että on pakko tehdä jotain lajien pelastamiseksi”, kertoo toiminnanohjaaja Jussi Vaajakoskelta, Jyväskylän seudulta.

Jäisen veden rakastaja

Myös lappeenrantalaisen Raijan talvisiin lempiharrastuksiin kaivattaisiin lunta ja jäätä. ”Parasta talvessa on avantouinti. Jos vain tulisi järveen jäät! Toiseksi parasta on koskikararetki lähimmälle sulapaikalle”, hän kuvailee. Talvi tarjoaa biologille herkullisia mahdollisuuksia: ”Jaetulle toiselle sijalle kipuaa myös ruokintapaikalle kokoontuneiden lintujen ja muiden eläinten seuraaminen.”

Kaamosmaiseman hiihtäjä

Porotalousopettaja Eilan kotipaikka ei ole Suomessa niitä ensimmäisiä, joilta lumet loppuvat. Savukoski sijaitsee hyvän matkaa napapiirin pohjoispuolella, 175 kilometriä Rovaniemeltä koilliseen. ”Hienoimpia talviharrastuksia ovat maastohiihto, pilkkiminen ja talvilintujen ruokinta”, hän listaa. Näihin kaikkiin tarvitaan selkeitä pakkastalvia.

Johtaako kurakeli aiempaa kestämättömämpiin vapaa-ajanviettotapoihin?

Kun talven ulkoharrastukset lässähtävät loskaksi, onko vaarana, että vapaa-ajansektorin ympäristöpaineet kasvavat entisestään? Kun metsässä ei voi hiihtää ja jäillä luistella, suuntaako yhä useampi talviliikkuja kaukomaille, ostosparatiiseihin tai valtaviin viihdekeskuksiin?

Leutojen talvien ympäristövaikutusta on tässä suhteessa vielä liian aikaista arvioida. Erilaisia lumettomien ja loskaisten talvien harrastusmahdollisuuksia on kuitenkin mahdollista vertailla. Eräs esimerkki on Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) tutkimus, jossa vertailtiin 22 matkailu-, kulttuuri-, ja liikuntaharrastuksen energiankulutusta.

Jos tarkastellaan yhden keskimääräisen harrastuskerran energiakuormaa, paljon kuluttavia vaihtoehtoja olivat VTT:n tutkimuksen mukaan muun muassa matkailu ja oopperassa käynti. Nämä voisivat olla molemmat houkuttelevia räntäkelin vaihtoehtoja. Kuitenkin kurasäälle löytyisi myös vähän energiaa vieviä vaihtoehtoja kuten lenkkeily, uiminen ja ravintolassa käynti.

Vastaavalla tavalla hankien keskellä voi harrastaa sekä vähän energiaa vieviä että energiasyöppöjä lajeja. Yhtä harrastuskertaa kohden energiaa kuluu paljon esimerkiksi laskettelussa ja mäkihypyssä. Sen sijaan hiihto ja jääkiekko ovat energiankulutuksen osalta ympäristöystävällisiä.

Kokonaisuudessaan vapaa-ajan harrasteista kertyy tällä hetkellä noin 12 prosenttia suomaisten henkilökohtaisista hiilidioksidipäästöistä. Vapaa-aikaan liittyvät trendit kuten tuotteistuminen, välineellistyminen, elämyshakuisuus ja kiireisyys ovat omiaan pitämään sen ympäristövaikutuksia korkealla. Monet kulutustutkijat ehdottavatkin nyt tahdin hiljentämistä, jotta vapaa-ajan päästöt pysyvät kurissa – ja Suomen talvet valkoisina.

Annukka Berg

Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Luonnonsuojelijassa (2/2007)

Tagit:

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi