Kulutus.fi
Kuvituskuva

Luomua ympäristö- vai terveyssyistä?

Heinäkuussa julkaistiin uusilla menetelmillä tehty kokoava tutkimus luomuruoan ravintoarvoista. Antioksidantteja on selvästi enemmän kuin keinolannoittein tuotetussa ruoassa. Newcastlen yliopiston tutkimuksessa vahvistettiin myös tieto, että haitallisia raskasmetalli- ja typpipitoisuuksia on luomussa vähemmän.

Minä kiinnostuin teini-ikäisenä luomusta nimenomaan ympäristösyistä, mutta myöhemmin myös ruoan terveellisyys on tullut tärkeäksi valintoja tehdessä. Minusta on kiehtovaa muistaa arjessa se, että me tosiaan koostumme niistä ainesosista, mitä suuhumme laitamme. Turhat haitta-aineet tuntuu loogiselta jättää pois, koska niiden yhteisvaikutus niin kehossamme kuin ympäristössä voi olla arvaamatonta.

Luomu1pieni

Luomuliitolla on meneillään kuvakampanja, jossa ihmiset, yritykset ja yhteisöt saavat kertoa, miksi luomu on itselle tärkeää. On hauska seurata, mitä luomun hyötyjä ihmiset haluavat nostaa esille. Vastausten kirjo ei todellakaan rajoitu vain ympäristöön ja terveyteen.

Luomu ? koulu –ilmaus on hyvä esimerkki siitä, että pitää pikkuhetki miettiä, mitä kuvattu haluaa sanoa. Mutta tosiaan, kouluruokailujen kautta, yhteisten päätöksien avulla saadaan terveellistä ruokaa juuri heille, jotka ovat herkimpiä haitta-aineille. Lapsille halutaan hyvää ja niin keksitään myös keinoja tehdä laadukkaista raaka-aineista edullista ruokaa – usein samalla nousevat edulliset, perinteikkäät vihannekset kunniaan.

Luomu3pieni

Luomu ? ilmasto nousee ihmisten mielipiteissä esille, vaikka tutkimus kangertelee vielä laskentamenetelmien kanssa: Päästölaskurit eivät kunnolla huomioi maataloudessa olennaisia dityppioksidipäästöjä, joita nimenomaan tulee luomutuotannossa vähemmän. Myöskään peltomaan hiilivarojen kertymistä ei tutkimus vielä kunnolla huomioi luomun eduksi. Hiilen sitominen takaisin keinolannoitteisiin väsyneisiin peltoihin on kuitenkin todella tärkeää – paitsi maan hedelmällisyyden kannalta, myös siksi, että peltomaa on vastustuskykyinen muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa vain, jos siellä on riittävästi eloperäistä ainesta ja terve pieneliöstö.

Tervetuloa mukaan Luomu ? kuvakampanjaan!

Elisa Niemi

Kirjoittaja on Luomuliiton toiminnanjohtaja, joka kokoaa vapaaehtoisten ja ammattilaisten kanssa yhdessä mm. Luomulehteä ja tapahtumia.

Kuvat 1 ja 2: Erkki Pöytäniemi
Kuva 3: Tiina Rintanen

Tagit: , , ,

2 kommenttia

  1. Tuo Leifertin jne. eli Newcastelen tutkimus osoitti käytännnössä sen aivan saman, kuin useat tutkimukset tätä ennen, ettei luomuruoassa ole mainittavia eroja tavanomaiseen nähden. Se ei ole terveellisempää.

    ”Myöskään peltomaan hiilivarojen kertymistä ei tutkimus vielä kunnolla huomioi luomun eduksi”, koska näin ei tapahdu.

    Huonompituotoiden luomu tietysti sitoo ilmasta vähemmän hiiltä, ja seuraavassa vaiheessa sitä kertyy vastaavasti vähemmän myös maaperään.

    ***

    Luontoliiton kannattaisi pyytää kirjoittajikseen tieteellisiä asiantuntijoita, kauapallisten toimijoiden sijasta. Valtaosa Niemen artikkelista on myyntipuhetta.

    • Jokipii kannusti tieteelliseen keskusteluun, joten pyrin tarjoamaan loogisemman tarkastelun aiheesta. Peltomaan hiilivarastojen kerrytys on nimittäin yksi tärkeimmistä ihmiskuntaa kohtaavista haasteista. Lähivuosikymmeninä meidän on opittava poistamaan hiilidioksidia ilmakehästä massiivisessa mittakaavassa.

      Aloitetaan yleisesti hyväksytyistä asioista:
      (1) Maaperän hiilivarastojen muutokset ovat sidoksissa hiilisyötteen määrään ja orgaanisen aineen hajoamisnopeuteen
      (2) Hiilisyöte on peräisin kasvien yhteytystuotteista, joihin kuuluvat sato, olki, juuret sekä juurieritteet.
      (3) Hiilisyöte riippuu kasvilajista ja satotasosta. Suurimmillaan syöte on monivuotisilla nurmilla, jossa etenkin juuriston osuus on merkittävä.

      Näistä asioista luulisin, että lähes kaikki tutkijat ovat yhtä mieltä. Miten tämä liittyy luomuun? Lisätään pari muuta yleisesti hyväksyttyä väitettä.
      (4) Merkittävä osa luomutilan pinta-alasta tuottaa viherlannoitusnurmia, joita käytetään typen sitomiseksi satokasveille.
      (5) Rikkaruohot rajoittavat luomuviljasatoja merkittävästi. Etenkin monivuotisten rikkakasvien osuus maan päällisestä peltobiomassasta on merkittävä keskimääräisellä luomupellolla.

      Kun yhdistetään nämä väitteet aiempiin, voidaan todeta, että luomupelloilla on enemmän monivuotisia nurmia ja rikkabiomassaa kuin tavanomaisilla pelloilla, mikä johtaa suurempaan hiilisyötteeseen ja sitä kautta VOI johtaa suurempaan hiilivarastoon. Vaikutus ei sinänsä johdu luomusta, vaan monipuolisemmasta viljelykierrosta.

      Toisaalta luomukritiikki osuu oikeaan kolmessa kohtaa:
      A. Luomussa rikkaruohoja torjutaan yleensä mekaanisella muokkauksella, mikä lisää orgaanisen aineen hajoamisnopeutta. Minimimuokkauksen ja luomun yhdistäminen on keskeinen kehityskohde.

      B. Nurmien ja aluskasvien viljely ei ole luomun erityisoikeus. Mikäli tavanomaiseen viljelyyn lisätään esim. 30% pinta-alasta monivuotisia nurmia ja runsasta aluskasvien käyttöä, tavanomaisen viljelyn hiilensidonta kohenee runsaasti. Agroekologisten viljelymenetelmien käyttö on suositeltavaa kaikissa viljelyjärjestelmissä.

      C. Luomun satotasot ovat alhaisia. Jos niitä saadaan nostettua, hiilisyöte ja hiilen sidonta paranevat. Satotasojen nostoon on kuitenkin muitakin keinoja kuin typpilannoitus ja torjunta-aineiden käyttö. Esimerkiksi kalkitus, hivenlannoitus ja vesitalouden hallinta ovat myös luomussa sallittuja keinoja kasvurajoitteiden poistamiseksi.

      Jatketaan ihmeessä keskustelua tieteelliseltä pohjalta.

      Ystävällisin terveisin,
      Tuomas Mattila
      TkT, MMM, maanviljelijä

      PS. Avoimuuden nimissä on sanottava, että toimin osa-aikaisesti myös Luomuliiton maaperäasiantuntijana tavoitteenani kehittää keinoja luomusatojen nostoon, maaperän kehittämiseen sekä minimimuokkausmenetelmien soveltamiseen.

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi