Kuvituskuva

Luomu – tutkitusti vähemmän levää

Alkukesän lämpimien ilmojen vuoksi leväkukinnat ovat alkaneet. Meidänkin mökkijärvessä rannat olivat kauttaaltaan ohuen viherhiutaleharson peitossa. Uimakelpoista vielä, mutta kyllä se innostusta laski. Ympäristökeskuksen sivuilla on ohjeet sinilevän tunnistamiseen, runsauden arviointiin kuvia ja milloin leväisessä vedessä voi uida.

YleX:n keskiviikkoaamun teemana oli Itämeren rehevöityminen. Aamuhöpötyksen lomaan oli kerrankin saatu painava aihe ja hyvä niin! Uusimmassa Lääkäri-lehdessä peräänkuulutetaan näyttöön perustuvia toimia Itämeren tilan parantamiseksi. Ajatus on hyvä ja paljon jo tiedetäänkin.

John Nurmisen säätiön ja monien muiden hyvän työn ansiosta Pietarin vedenpuhdistamoihin saadaan fosforinpoisto ensi lokakuussa. Ympäristökeskuksen laskelmien mukaan tämän pitäisi vähentää sinilevien määrää Suomenlahden perukassa jopa 40 % ja vaikutus ulottuu ulapalle saakka.

Omat rantavetemme jäävät silti vielä leväisiksi, sillä saaristo estää järvien ja jokien kautta tulevan ravinnekuormituksen leviämisen ulapalle. Tämän vuoksi oma maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen ravinteet aiheuttavat rannoillamme lilluvan sinileväpuuron. Lisäksi kolmannes Suomenlahden typpikuormituksesta tulee ilmasta, liikenteen ja energiantuotannon päästöinä.

Mistä siis tehokkaat lääkkeet tähän? Uusimpien tutkimusten mukaan ravinteita kierrättävän luomumaatalouden avulla ja siirtymällä paikalliseen ja kasvispainotteiseen ruokavalioon typpipäästöt vähenisivät 36%! Odotan MTK:lta rohkeaa pelinavausta: se voisi ryhtyä lobbaamaan EU:n maataloustukea ravinteita kierrättävään luomumaatalouteen siirtymiseksi. Luomuliittokin voisi ryhdistäytyä, sillä moniko kuluttaja oikeasti tietää että luomu vähentää ravinnepäästöjä noin neljänneksen tuotettua yksikköä kohden? Vilkaiskaapa muuten Pisara meressä -kilpailun upea työ luomupurjelaivan puhtaista vanavesistä .

Jos myös Itä-Euroopan maat siirtyvät kierrättävään luomumaatalouteen on Itämeren tulevaisuus melko lailla turvattu. Tässä EU:lla on suuri valta, sillä jos ne siirtyvät yhtä voimaperäiseen keinolannoitukseen kuin meillä on tapana, levähuttua riittää Itämeressä maailmanloppuun saakka. Lue tiedote.

Haja-asutuksen jätevesien puhdistamisessa on parannettavaa, sillä niin monien mökkien jätevedet menevät suoraan vesistöihin. Olen ihmetellyt miten oman kesämökin huussin, saunan ja tiskivesien imeytyksen hoitaisi parhaiten. Riittääkö parikymmentä metriä mäntyjä ja mustikkaa kasvavaa hiekkaista kivikkoa puhdistamaan ravinteet jätevesistä? Vaadittava selvitys jätevesijärjestelmästä on vielä tekemättä ja tietysti haluaisin että meillä käytettäisiin parasta mahdollista tekniikkaa.

Oppaan mukaan meillä ilmeisesti riittäisi pelkkä imeyttäminen. Mutta tehostaisiko ravinteiden talteenottoa pajukon tai ruovikon kasvatus, puuhiili tai bakteerikantaa kasvattavan sorakasan luominen, kuten ensimmäisissä vedenpuhdistamoissa tehtiin?

Lisätietoa käytännön vesiensuojelusta löytyy kauniisti kuvitetuista Puroista syntyy virta -hankkeen julisteista, joita itsekin olin tekemässä.

Harmi vain on että näitä tutkittuja toimenpiteitä ei aina haluta toteuttaa. Vuonna 1996 valtioneuvosto lupasi juhlallisesti vähentää rehevöittäviä päästöjä 50 % vuoteen 2005 mennessä. Tähän ei päästy. Olin mukana kirjoittamassa Luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton lausuntoa uusista tavoitteista, mutta lopputulos oli aika pettymys kun edellinen hallituksemme asetti takarajan joskus vuoden 2015 jälkeiseen aikaan. Tästä ei pidä kuitenkaan lannistua vaan antaa sitäkin tiukemmin oman mielipiteensä kuulua paikallisten vesienhoitosuunnitelmien teossa!

J.K. Luonnonkalan syöminen poistaa ravinteita vesistä, kun taas kirjolohen kasvatus lisää niitä. Tutkitusti kannattaa siis mennä kalaan! Ja jos ei pääse rannalle niin Itämerta voi pelastaa pelaamalla.

Tagit: , , , ,

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi