Kuvituskuva

Lemmikkejä ja inhokkeja tavaroiden taikamaailmassa

”On meillä stereot, televisio, mikroaaltouuni ja videonauhuri. On pakastin, kahvinkeitin, mikroprosessori ja pölynimuri”, lauloi Gösta Sundqvist. Tilastokeskuksen mukaan lista on melko tarkka kuvaus keskimääräisen suomalaisen kotitalouden omistamista vempaimista vuonna 2003. Lisäksi taloudet omistivat jääkaapin, pesukoneen ja matkapuhelimen. Mikä kaikissa kapineissa kiehtoo ja ärsyttää?

”Laitan paljon ruokaa perusaineksista lähtien. Jossain vaiheessa erehdyin ostamaan mainostettuja sähköisiä vempaimia muka helpottamaan pilkkomista, raastamista ja soseuttamista. Siitä seurasi, että keittiön kaapit olivat täynnä tavaraa, eivätkä vempaimet nopeuttaneet yhtään työskentelyä”, kertoo Kuopiossa asuva Riitta. Kodinkoneiden lyhyt kestoikä ja varaosien kalleus harmittaa Riittaa. ”Jos esimerkiksi kahvinkeittimen kannu menee rikki, on edullisempaa ostaa kokonaan uusi keitin kuin uusi kannu.”

Asunnon tavaramäärä vakioksi

Hämeenlinnassa työskentelevä Anneli uskoo, ettei kotiin ole hyvä kerätä liikaa muistoesineitä. ”Niistä saatetaan hakea turvallisuudentunnetta, mutta elämä kantaa paremmin ilman tavaroiden painolastia”, hän pohtii. Annelin omiin lempiesineisiin kuuluvat meren hioma puunkappale sekä ruskeaviiruinen Arabian teekannu. Ongelmallisia taas ovat paperit. ”Niitä kerääntyy helposti laatikoihin ja komeroihin.” Annelin tavoitteena on pitää asunnon tavaramäärä vakiona. ”Jos jotain tuodaan sisään, jotain on myös vietävä ulos”, hän kuvailee.

Jyrisijät ja höyryäjät pannaan

Kuopion yliopistossa työskentelevän Helvin parhaiden tavaroiden listaan kuuluu yli 30 vuotta kestäneitä kodintekstiilejä, klassisen musiikin cd-levyjä sekä lenkkitossut, joilla pääsee metsään. ”Lempikapineisiini kuuluvat myös saviruukut, joissa teemme syksyisin hapankaalia tai suolakurkkuja”, hän kirjoittaa. Ärtymystä Helvissä herättävät puolestaan jyrisevä astianpesukone sekä pyykinpesukone, joka höyryn mukana syytää lian ja pesuaineen hajua asuntoon. ”Käytän nykyään ilolla taloyhtiön yhteistä pyykkikonetta, enkä enää omista myöskään astianpesukonetta.” Asunnon koko rajoittaa tehokkaasti uusien tavaroiden hankkimista.

Kestävä tavara ekotehokkuuden kuningatar

Kotitalouksien tavaroita on kartoitettu hyvin vähän. Kiinnostavan esimerkin tarjoaa kuvataiteilija Outi Liusvaara, joka opinnäytetyössään kävi läpi kaikki kotinsa 6168 esinettä. Liusvaaran omistamista tavaroista lähes 80 prosenttia oli sellaisia, joita hän käytti vuodessa pari kertaa tai harvemmin. Myös Suomen luonnonsuojeluliiton vetämässä KotiMIPS-tutkimuksessa on tarkasteltu kodin tavaroita. Tutkimuksessa todetaan, että kulutuksen alentaminen onnistuu joko pienentämällä tuotteen materiaali-intensiteetiä tai parantamalla siitä saatavaa hyötyä esimerkiksi pidemmän käyttöiän muodossa.

Vaikka tavaran hankintatilanteessa tehdäänkin aina merkittäviä valintoja, joidenkin tavaroiden kohdalla myös niiden käytöllä on huomattavia ympäristövaikutuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi pesukoneen kaltaiset suuret kodinkoneet sekä vedenkeittimen kaltaiset pienet sähkölaitteet. Tilanne on toinen sylimikron tyyppisillä elektroniikkalaitteilla: niiden kohdalla on huomattavasti tärkeämpää yrittää pidentää koneen käyttöikää kuin miettiä koneen käytön aikaista sähkönkulutusta. Kuitenkin myös suurten kodinkoneiden kuten pesukoneen korjaaminen kannattaa. Esimerkiksi pesukoneen yleisin korjaustoimenpide, rummun laakereiden vaihto, kuluttaa luonnonvaroja 20 kiloa, kun taas uuden pesukoneen valmistus vaatii 1850 kiloa materiaa.

Kun pohditaan huonekalujen hankintaa, kestävyys, kotimaisuus ja kierrätysmateriaalien osuus nousevat keskeiseen rooliin. Esimerkiksi erilaisia keittiöitä vertailtaessa kokopuisen keittiön materiaalitehokkuus osoittautui jopa 10-kertaiseksi lastulevykeittiöön verrattuna. Laskelmiin vaikutti voimakkaasti kokopuukeittiön yli tuplasti pidempi käyttöikä. Ylipäänsä KotiMIPS-tutkimuksessa tehdäänkin se päätelmä, että tavaroista saatavan hyödyn lisääminen niiden käyttöikää pidentämällä ja yhteiskäyttöä lisäämällä on erittäin ekotehokasta. Kestävillä ja helposti käytettävillä tavaroilla ekotehokkuus saattaa parantua sellaisessa mittakaavassa, joka teknisiltä keksinnöiltä veisi vuosikymmeniä.

Annukka Berg

Artikkeli on julkaistu aiemmin Luonnonsuojelijassa (6/2007)

Tagit:

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi