Kuvituskuva

Lamakysymyksiä

Olen miettinyt viime aikoina paljon taloutta, ja siksi myös tämän blogikirjoituksen piti käsitellä lamaksi kääntynyttä finanssikriisiä jollakin, no, fiksulla ja olennaisella tavalla. Kuitenkin aina, kun yritän saada lamasta jämerän otteen, uppoan yhä syvemmälle kapitalistisen yhteiskuntamme hetteikköihin ja – lamaannun.

Viime syksynä eräs uutinen onnistui suhteuttamaan ja kirkastamaan asioita: BBC kertoi lokakuussa, miten paljon luonnonympäristöjen tuhoutumisessa menetetään myös talouden näkökulmasta katsottuna. ”Tähän mennessä Wall Street on menettänyt finanssisektorilla yhdestä puoleentoista biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Luonnon pääomaa menetämme kuitenkin vähintään kahdesta viiteen biljoonaa dollaria joka vuosi”, kertoi Pavan Sukhdev.

Sukhdev on ekosysteemien ja niiden tuottamien palvelujen taloudellista arvoa selvittävän tutkimushankkeen johtaja. Ekosysteemipalveluilla viitataan muun muassa luonnon kykyyn puhdistaa ilmaa ja tuottaa ruokaa. Hankkeessa tähän mennessä saaduista tuloksista selviää, että metsäkadon hinta voi olla seitsemän prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta. Viesti on sama kuin ilmastonmuutoksen taloutta selvittäneellä Nicholas Sternilläkin: nykyinen lama on pikkuruinen ryppy syvenemien ympäristöongelmien ja niiden taloudellisten vaikutusten rinnalla.

Mistä nyt sitten pitäisi puhua?

Kotitalouksien tasolla keskusteluun pitäisi ottaa ainakin seuraavat teemat: Onko meidän todella tarpeen pitää yllä korkeaa kulutustasoa, kuten Älä ruoki lamaa -kampanja antaa ymmärtää? Jos omia rahoja halutaan laittaa lähimmäisten työpaikkojen ylläpitoon, voisiko se käytännössä tarkoittaa energiaremonttien teettämistä tai vaikkapa parturissa käyntiä? Palvelujenkin teettämisessä vastaan tulee kuitenkin kysymys siitä, miten ekologisia palvelujen tuotannossa tarvittavat tilat ja tarpeet sitten lopulta ovat. Esimerkiksi itse pudistelin päätä HarrastusMIPS-tutkimuksessa selvitetylle teatterikäyntien korkealle luonnonvarojen kulutukselle.

Toinen tärkeä pohdinnan taso on valtio: Miten laman torjuntaan luvatut elvytysmiljoonat ja miljardit saadaan palvelemaan myös talouden ympäristöryhdistystä? Ja miten varmistetaan se, ettei ilmastokriisiä ja luonnonympäristöjen heikentymistä ainakaan kiihdytetä rakentamalla tukirahoilla lisää vaikkapa maanteitä ja kaivoksia? Voisimmeko me oppia tästä lamasta sen, että ennalta varautuminen ja talouden sääntöjen järkevöittäminen kannattavat myös taloudellisesti?

Kansainvälisellä ja mieluiten globaalilla tasolla käsittelyyn pitäisi ottaa se, miten maailmantalouden säännöt saadaan kuntoon. ”Ilman uusia sitovia globaaleja kirjanpitosäännöksiä ja valvontamekanismeja sekä veroparatiisien poistamista rahoitusmaailman sääntely ei ole mahdollista”, kirjoittaa Ville-Pekka Sorsa Attacin Hiekanjyvät-lehdessä (4/2008).

Laajin ja samalla myös hankalin keskustelun taso on kuitenkin se päältä katsottuna taloustieteellinen, pohjimmiltaan kulttuurinen, toisinaan lähes uskonnollinen taso. Siinä on kyse ennen kaikkea siitä, pitääkö talouden kasvaa, jotta ihmisillä olisi hyvä olla. Voisimmeko me luoda talouden, joka ei lamautuisi, kun kasvukäyrä näyttäisi vaakasuoraa tai jopa pikkuista alaviistoa. Ainakin niin kauan kuin on epäselvyyttä siitä, voidaanko talouskasvu ja ympäristövaikutukset eriyttää riittävällä tavalla, tällaisen degrowth-talouden luominen tuntuisi välttämättömältä.

Luulen, että tällainen ajattelu kävisi myös paremmin yksiin sen kanssa, miten ihmiset arkijärjellä hahmottavat mahdollisia kehityskulkuja. Ehkä siksi myös muutamat yritysjohtajat ovat kahvipöydissä näyttäneet omituisella tavalla huojentuneilta nyt laman myötä: jokin meissä huutaa, että kasvu ei voi olla ikuista.

Tagit: ,

1 kommentti

  1. […] Lamakysymyksiä | Kulutus kuriin kaventamalla "Onko meidän todella tarpeen pitää yllä korkeaa kulutustasoa, kuten Älä ruoki lamaa -kampanja antaa ymmärtää? Jos omia rahoja halutaan laittaa lähimmäisten työpaikkojen ylläpitoon, voisiko se käytännössä tarkoittaa energiaremonttien teettämistä tai vaikkapa parturissa käyntiä? Palvelujenkin teettämisessä vastaan tulee kuitenkin kysymys siitä, miten ekologisia palvelujen tuotannossa tarvittavat tilat ja tarpeet sitten lopulta ovat." Share this: […]

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi