Kuvituskuva

Laitonta lihaa tropiikista

Villiliha eli bushmeat on laittomasti viidakosta metsästettyä, syötäväksi tarkoitettua lihaa. Keski-Afrikasta Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan levinnyt ilmiö on aiheuttanut useiden villieläinlajien paikallisia sukupuuttoja ja pahentanut uhanalaisten ja vaarantuneiden lajien tilaa. Uhreiksi ovat joutuneet niin elefantti, gorilla ja simpanssi kuin antiloopit, krokotiilit ja jyrsijät uhanalaisuuteen katsomatta.

Taustalla kasvava lihankulutus ja uudet elinkeinot

Bushmeat-kriisiä pahentaa lihankulutuksen kasvu. Kasvanut kysyntä luo mahdollisuuden uuteen elinkeinoon erityisesti ihmisille, jotka ovat menettäneet toimeentulonsa maataloudessa hintojen laskun jälkeen, ja jotka eivät ole löytäneet muuta työtä. Vaikka rikkaammat ihmiset maksavat villilihasta enemmän, suurimmat villilihan kuluttajat ovat maaseudun ihmisiä, joilla ei ole varaa kaupalliseen nautaan, sikaan tai kanaan.

Kaupallinen villilihan metsästys on myös sosiaalisesti kestämätöntä. Villieläinten häviäminen uhkaa vaeltajaheimoja ja köyhimpiä maaseudun asukkaita, joiden ruokaturva katovuosina perustuu metsän eläimiin.

Uutena uhkana laajentuva kansainvälinen kauppa

Bushmeat-ilmiö kärjistyi kriisiksi Keski-Afrikassa vuonna 1990. Yksin Keski-Afrikassa laittoman villilihan kulutuksen arvioidaan olevan vuosittain noin miljoona kuutiota. Metsästäjät suosivat suuria nisäkkäitä, kuten elefantteja, antilooppeja ja suuria apinoita. Ne ajautuvat ensimmäisinä paikalliseen sukupuuttoon, minkä jälkeen sukupuuttoaalto leviää jyrsijöihin ja matelijoihin.

Sitä mukaa, kuin yksi metsästyksestä kärsivä alue on saatu järjestöjen ja valtion yhteistyöllä toipumaan, kriisi on levinnyt uusille alueille. Villilihan metsästys on osa villieläinten kauppaa Aasiassa ja latinalaisessa Amerikassa. Vienti Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan aiheuttaa uutta ja kasvavaa huolta.

Monisyinen ongelma, monipuoliset ratkaisut

Bushmeat-kriisin käsitteleminen vaatii monipuolista lähestymistä, keinoja salametsästyksen vastaisista ohjelmista ympäristökasvatukseen. Riittävä lainsäädäntö yksin ei riitä, vaan metsästyksen hillitseminen vaatii myös riittävää valvontaa. Uusien käytäntöjen kehittäjät tarvitsevat biologista ja sosiologista tutkimustietoa.

Elämämme Euroopassa ei ole myöskään täysin riippumaton ilmiöstä. Tuhannet turistit matkaavat vuosittain Afrikkaan, Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan, ja ovat innoissaan paikallisista villeistä makuelämyksistä. Eksoottiseen lihaan on mahdollista myös törmätä jo Euroopassa. Alkuperän suhteen kannattaa aina olla kriittinen. Afrikkalaisten viljelijöiden tilanteeseen voi myös vaikuttaa suosimalla luonnonmukaisesti viljeltyjä Reilun kaupan tuotteita, jolloin viljelijä saa asianmukaisen korvauksen työstään ja tarve villilihan metsästykseen elinkeinoksi pienenee.

Eini Pesälä
Lisäinfoa: www.bushmeat.org

Tagit: , ,

1 kommentti

  1. Ensimmäinen lause on vähän harhaanjohtava: ”Villiliha eli bushmeat on laittomasti viidakosta metsästettyä, syötäväksi tarkoitettua lihaa.”

    Bushmeat ei välttämättä ole laitonta vaan ennemminkin synonyymi riistalle. Lopussa mainitun lähteen mukaan: ”In Africa, forest is often referred to as ’the bush’, thus wildlife and the meat derived from it is referred to as ’bushmeat'”

    Bushmeat sinänsä ei ole uusi ilmiö vaan se, että sille on tullut kaupallista arvoa. Hyvä artikkeli muuten, mutta laittomuus suoraan särähti vähän korvaan. :)

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi