Kuvituskuva

Kunnioitus kasvaa luontoelämyksillä

Miten kasvattaa lapsesta luontoa kunnioittava ja ympäristötietoinen aikuinen? Kouluissa ja päiväkodeissa järjestetään jo retkiä ja opetetaan kierrätystä. ? Hyvä, mutta tästä ei ole paljon iloa, mikäli asia ei kiinnosta vanhempia, sanovat Luonnonsuojelijan panelistit.

”Teini-ikäisen päähän ei meinaa mahtua muuta kuin poikia, musiikkia ja vaatteita”, tuskailee Päivi, 47-vuotias äiti Helsingistä. Lapsena jälkikasvua oli kyllä viety mökille ja luontoon. Hyttyset ja viluiset telttayöt eivät ehkä auttaneet asiaa, Päivi arvelee.

Koulua ja päiväkotia teinitytön äiti kiittelee: on kierrätetty, siivottu ympäristöä ja tutustuttu metsän antimiin. Juuri tällaiseen kasvatukseen monet uskovat: lapset on vietävä luontoon tekemään ja kokemaan itse.

Kokemuksia ilman teoriaa

Luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto ovat perusopetuksen uudistusta käsittelevälle työryhmälle jättämässään kannanotossa esittäneet, että suurempi osa opetuksesta tulisi siirtää ulos luontoon. Taina, 56, Kaarinasta kannattaa ajatusta. Onhan oravien tarkkailu luonnossa peruskouluikäisestä huomattavasti kiinnostavampaa, kuin otusten tiirailu oppikirjan sivuilta. Luonnon kokeminen sellaisenaan ilman ennalta tuputettuja teoreettisia selvityksiä on Tainan mielestä tärkeää. Lasten pitäisi antaa kysyä ensin itse, hän tuumaa.

Kouluissa voisi tehdä enemmän oppiainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia,
kuten liikunta- ja biologian tuntien yhdistämistä, ehdottaa Annika, 36, Vantaalta. Lähimetsässä voitaisiin opetella suunnistusta, rasteilla taas olisi biologiaan liittyviä
tehtäviä.

Pelkkä koulujen panostus ei kuitenkaan riitä. Vanhempien on otettava aktiivinen rooli ja toteutettava arjen ympäristötekoja. ”Päiväkotien ja koulujen ympäristökasvatus menee hukkaan, jos esimerkiksi jätteiden kierrätystä tehdään vain koulussa eikä kotona”, Annika huomauttaa.

Lapsuuden muistot kantavat

Luontokerhon ohjaajana toimivan porilaisen Päivin, 39, mielestä luontoon tutustuminen on hyvä aloittaa mahdollisimman nuoresta. ”4?5-vuotiailla on vielä aito kiinnostus kaikkea elävää kohtaan ja siinä vaiheessa koetut luontokokemukset jäävät usein pysyvästi mieleen.”

Parhaimmillaan lapsuuden kokemuksista kasvaa pohja, joka kannustaa vaalimaan luontoa loppuelämän. Näin kävi espoolaiselle Helenalle, 53, joka muistelee parhaita paloja lapsuudestaan: ”Majat veljien kanssa ruusupuskien alla, kokemukset leireillä Kattilajärvellä ja kesälomat kummitädin luona Saimaan rannalla.”

Teini-ikäisten lasten vanhemmat voinevat lohduttautua sillä, että lapsuuden muistot kantavat. Sateisistakin telttakesistä on saattanut syttyä kipinä luontoon, vaikka ihastukset ja musiikki vievät toisinaan huomion.

Osallistuminen ja vastuu opettavat arvostusta

Vantaan Korson betoninen keskusta ei tuo heti ensimmäiseksi mieleen passelia paikkaa ympäristökasvatukselle. Siihen se sopii kuitenkin erinomaisesti. Korson keskustaa suunnitellaan viihtyisämmäksi, ja mielipiteitä alueen kehittämiseksi on kysytty myös lapsilta ja nuorilta.

Esimerkiksi Lumon lukion valokuvauskurssilaiset kuvasivat vuonna 2009 keskustan kohteita, joissa oli heidän mielestään parannettavaa. Kuvankäsittelyohjelman avulla nuoret kohensivat näkymää mieleisekseen ja muodostivat ennen ja jälkeen -kuvapareja. Kuvat toimitettiin kaupunkisuunnittelukeskukseen asiasta vastaavien virkamiesten nähtäville.

Juuri tällaista osallistavaa ja koulumaailman ulkopuolelle avautuvaa ympäristökasvatusta suosittelee Sanna Koskinen tammikuussa hyväksytyssä väitöskirjassaan Lapset ja nuoret ympäristökansalaisina. Osallistuminen ja vastuun ottaminen opettavat parhaiten arvostamaan haavoittuvaa ympäristöä.

Osallistuva ympäristökasvatus on tietoisuutta lisäävä vastavoima alati kaupallistuvassa elinympäristössä. Worldwatch-instituutin julkaisemassa Maailman tila 2010 -kirjassa varoitetaan, että kaupallisuus uhkaa korvata luovat leikit leluilla, jotka passivoivat lasta. Leikkiminen edistää demokraattisille yhteisöille välttämättömiä ominaisuuksia, kuten uteliaisuutta, järkeilyä, empatiaa, solidaarisuutta, yhteistyötä ja omanarvontunnetta ? tunnetta siitä, että yksilöllä on merkitystä.

Hyviä käytännön vinkkejä päiväkoti-ikäisten ympäristökasvatukseen saa Kiuru ja koppakuoriainen -oppaasta. Opas on ladattavissa netistä: www.4v.fi/julkaisut

Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Luonnonsuojelijassa 4/2010.

Tagit: , , , ,

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi