Kuvituskuva

Kulutuselektroniikalla on raskas ekologinen selkäreppu

Lähes jokainen meistä omistaa ja käyttää kulutuselektroniikkaa, kuten kännyköitä, tietokoneita ja mp3-soittimia. Ostopäätökseemme vaikuttavat yleensä laitteen ominaisuudet ja hinta. Harvemmin ehkä pysähdymme miettimään, mistä laitteiden raaka-aineet tulevat, tai miten niiden tuotanto vaikuttaa ympäristöön.

Luonnonvarojen kokonaiskäyttö kasvaa jatkuvasti, kuten myös jätevuoret. Jos jokainen maailmassa eläisi kuin suomalainen, tarvitsisimme neljä maapalloa. Ympäristökuormitusta voidaan mitata ekologisen selkärepun avulla. Ekologinen selkäreppu kertoo kiloina ne luonnonvaramäärät, jotka tavaroiden ja palveluiden tuotanto ja käyttö ovat kuluttaneet jossakin vaiheessa jossakin päin maailmaa.

Keskivertosuomalaisen ekologinen selkäreppu painaa 40 tonnia vuodessa. Suomessa kodin elektroniikkalaitteiden selkäreppu painaa keskimäärin lähes 10 tonnia ? tosin pidempään käytetyt laitteet pienentävät vuosittaista selkäreppua. Kodin tavaroiden valmistuksen ja käytön vuosittaisesta ekologisesta selkärepusta lähes puolet aiheutuu sähkö- ja elektroniikkalaitteista. Suuri osa käytetyistä luonnonvaroista ei päädy varsinaiseen tavaraan, vaan niistä tulee tuotannon eri vaiheissa syntyvää jätettä.

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistuksen ekologinen selkäreppu on yli kaksinkertainen niiden käytön aiheuttamaan reppuun verrattuna. Elektroniikkateollisuus kuluttaa kasvavan osan maailman metalleista, ja kaivannaisten reppu on aina raskas. Niiden louhiminen aiheuttaa valtavat määrät jätettä ja tuhoaa lähivesistöjä. Esimerkiksi kännykän ekologinen selkäreppu on noin 118 kiloa, ja se saattaa sisältää jopa 30 eri metallia. Kännykät, kannettavat tietokoneet ja mp3-soittimet sisältävät suurimmaksi osaksi alumiinia, kuparia, nikkeliä ja sinkkiä. Arvometalleja, kuten kultaa, kännykässä on vain hippunen. Kulta on kuitenkin yksi eniten ympäristöä kuormittavista metalleista ja ekologisessa selkärepussa metalleista painavin. Kaivoksessa syntyy ainakin 100 kg jätettä, jotta yhden kännykän piirilevyyn saadaan 0,034 g kultaa.

Suurin osa kaivostoiminnasta tehdään avolouhoksissa, jotka muokkaavat alueen ympäristöä peruuttamattomasti. Avolouhosten ympäristövaikutuksiin lukeutuvat metsäkadot, pohja- ja pintavesien saastuminen ja virtauksien muuttuminen. Kaivosjätteestä voi muodostua rikkihappoa ja liueta haitallisia raskasmetalleja. Nämä myrkyt imeytyvät luontoon ja voivat aiheuttaa ihmisille vakavia terveyshaittoja, kuten ihosairauksia ja syöpää.

Elektroniikkalaitteet sisältävät vaarallisia aineita ja ne luokitellaan ongelmajätteeksi. Joidenkin myrkyllisten aineiden käyttöä elektroniikassa on pyritty rajoittamaan lainsäädännöllä. Osa yrityksistä on tehnyt myös vapaaehtoisesti parannuksia.

Luontoa voi auttaa tehokkaimmin vähentämällä elektroniikkalaitteiden kulutusta. Mitä pidempi käyttöikä, sitä parempi. Jokainen meistä voi harkita, tarvitseeko oikeasti uuden kännykän tai mp3-soittimen, vaikka vanhakin vielä toimii. Suomessa sähkölaitteiden valmistus kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin laitteiden käyttö. Siksi on parempi käyttää samaa laitetta pidempään, ja tarvittaessa korjauttaa se, kuin vaihtaa vähemmän energiaa kuluttavaan uudempaan malliin. Kun laite on tullut tiensä päähän, vie se keräykseen. Laitteita vastaanottavat mm. niitä myyvät liikkeet ja kunnostukseen ja kierrätykseen erikoistuneet tahot.

Luonnonvaroja harkitusti käyttämällä taataan tulevien sukupolvien elinmahdollisuudet ja varmistetaan, etteivät tärkeät mineraalit kulu loppuun jo meidän elinaikanamme.

Kirjotus on julkaistu aiemmin osoitteessa nuukuusviikko.fi.

Tagit: , , ,

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi