Kuvituskuva

Kuka pelkää kiinalaista?

Kun puhutaan globaalin kulutuksen kasvusta, luonnonvarojen hupenemisesta ja ympäristöongelmien kärjistymisestä, keskustelu kääntyy usein kiinalaisiin. Miten käy maailman metsille, kun miljardi kiinalaista alkaa pyyhkiä serlaan? Kiinalaisten autot pärryyttävät ilmaston puhki! Intian talouskasvun myötä myös bangalorelaiset it-asiantuntijat on liitetty silmällä pidettävien ympäristön pilaajien listalle. Nekin hankkivat uusia kännyköitä.

Totta onkin, että jo nyt Kiinassa ja Intiassa elää viidennes maailman kuluttajista, ja määrän ennustetaan lisääntyvän lähitulevaisuudessa. Kuluttajaksi määritellään henkilö, jolla on vähintään 7000 dollarin vuositulot ostovoimapariteetilla mitattuna. Ostovoimapariteetti suhteuttaa tulotason ostokykyyn paikallisessa valuutassa mitattuna. Tämän määritelmän mukaan maailmanlaajuiseen kuluttajaluokkaan kuuluu 1,7 miljardia ihmistä eli noin neljännes maailman väestöstä.

Maailman tila 2008 -raportissa kuvaillaan Intian keskiluokkaan kuuluvan George Varkeyn aamua, joka alkaa keskellä Mumbain esikaupunkia. Georgen uudenaikaisessa kerrostaloasunnossa on kolme huonetta ja pieni keittiö. Hän jakaa asunnon vaimonsa, kahden lapsensa, iäkkäiden vanhempiensa sekä nuoremman veljensä kanssa. Asuntoon tulee juokseva vesi ja sähköt. Keittiössä seisoo pieni jääkaappi, ja jokaiseen huoneeseen kuuluu oma televisio.

Intiassa henkilöä kohden lasketut vuositulot ovat noin 2500 dollaria, kun taas keskivertokiinalainen tienaa melkein tuplasti enemmän, noin 4600 dollaria vuodessa. Kiinan ja Intian määrällisesti suuri kuluttajajoukko käsittää kuitenkin vain noin kuudenneksen maiden väestöstä, kun taas Euroopassa kuluttajaluokkaan kuuluu hieman alle 90 prosenttia alueen asukkaista. Samalla noin 800 miljoonaa intialaista ja 600 miljoonaa kiinalaista elää alle kahdella dollarilla päivässä.

Kiinan ja Intian talousihmettä varjostavat myös maailman synkimpiin kuuluvat ympäristöongelmat. Esimerkiksi Kiinassa sijaitsee 16 niistä 20 kaupungista, joiden ilmanlaadun on arvioitu olevan maailman huonoin. Samalla maiden vaikutus tuntuu myös globaalissa sfäärissä. Vuonna 2005 Kiina käytti neljänneksen maailman raakateräksestä, alle kolmanneksen riisistä, yli kolmanneksen puuvillasta ja lähes puolet sementistä. Vain Yhdysvaltain kulutuksella on Kiinaa suurempi vaikutus maapallon ympäristön tilaan.

Että kyllä ne ovat pelottavia nuo kiinalaiset!? Voi olla. Vielä pelottavamman naaman pitäisi kuitenkin löytyä omasta kotipeilistä. Historiallisesti katsottuna esimerkiksi ilmastonmuutos on kuitenkin tämän hetken teollisuusmaiden syytä. Yhä vuonna 2004 henkeä kohden lasketut hiilidioksidipäästöt olivat Intiassa vain 1,2 ja Kiinassa 3,8 tonnia, kun ne Suomessa olivat noin 12,6, Ruotsissa 5,9 ja Yhdysvalloissa 20,4 tonnia. Meidän täällä teollisuusmaissa onkin pikimmiten kehitettävä sellaisia kulutuksen ja tuotannon tapoja, että niiden leviämistä voi mielihyvin suositella myös globaalisti. Pärryyttelyä ja paperin tuhlausta on vähennettävä ensin täällä. Vaikkapa polkupyörän käytössä oppia voisi hakea mistäs muualta kuin Kiinasta.

Tagit:

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi