Kuvituskuva

Kriittisiä, kestäviä kuluttajia kasvattamaan

Kevät on ollut kiireistä aikaa monelle järjestölle. Opintosuunnitelmauudistus on käynnissä, ja järjestöt ovat lobanneet omia aineitaan, jotta ne nostettaisiin korkeammalle prioriteetille perusopetuksessa. Kuulostaako tylsältä? Kyseessä on kuitenkin tärkeä aihe – miten me haluamme kasvattaa tulevat sukupolvet ja millaisille arvoille haluamme yhteiskuntamme perustuvan.

Yle uutisoi jokunen päivä sitten, että kouluissa tullaan todennäköisesti jatkossa opettamaan kuluttajataitoja. Hienoa! Ylen jutussa kuitenkin painotettiin erilaisia sopimusasioita, miten luemme sopimuksia ja miten ymmärrämme, mihin olemme sitoutumassa. Toki onkin tärkeää ymmärtää, mihin nimensä pistää, mutta entäpä kestävä kulutus ja medialukutaito?

Kuluttajaviraston mukaan kestävän kulutuksen teeman tavoite on, että oppilaat ottavat huomioon kuluttamisen merkityksen arjen toimissa kuluttajina ja kehittyvät aktiivisiksi kansalaisiksi, jotka turvaavat osaltaan elinympäristön tulevaisuuden. Oppilaat arvioivat valintojensa pitkän aikavälin vaikutuksia ja pyrkivät myötävaikuttamaan kestävään kehitykseen. Tavoitteena on siis, että oppilas tuntee kestävän kehityksen ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset ulottuvuudet.

Media- ja teknologialukutaitoa koskevan teeman tavoitteena taas on kehittää oppilaille kokonaisvaltainen käsitys median ja teknologian roolista ja merkityksestä yhteiskunnassa. Oppilas valitsee, käyttää ja arvioi kriittisesti teknologiaa ja mediaa sekä suhtautuu uusiin innovaatioihin kriittisesti ja vastuullisesti ottamalla käyttöön hyvinvointia ja kestävää kehitystä tukevia tuotteita ja palveluita. Erityisen tärkeää on mielestäni medialukutaito. Se tarkoittaa yksilön kykyä lukea, tulkita ja luoda tekstejä eri medioissa, ja ennen kaikkea mediakulttuurista ymmärtämystä ja taitoa itsenäiseen ja kriittiseen pohdintaan.

Opetussuunnitelmia uudistettaessa kuluttajakasvatus ja ympäristökasvatus kilpailevat varmasti keskenään. Ympäristökasvatukseen kuuluu tietenkin olennaisena osana myös kestävä kulutus. Vaikka siis kannustankin kuluttajakasvatuksen lisäämistä perusopetuksessa, toivon todellakin, ettei se keskity pelkkien sopimusasioiden pohtimiseen ja pikavippien moittimiseen. Samalla myös toivon, että ympäristökasvatus ymmärrettäisiin laajemmin kuin vain metsässä kävelyyn ja kierrätyksen opettamiseen, vaikka luontosuhteen kehittäminen ja kestävien elämäntapojen omaksuminen onkin tärkeää. Lapset ja nuoret eivät ole koskaan liian nuoria ajattelemaan kriittisesti ja pohtimaan syy-seuraussuhteita.

Tagit: , , , ,

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi