Kuvituskuva

Krääsän armahdus ja kolme ässää

Jouluna saadaan usein moraalisia paniikkeja krääsän määrästä, lasten moninaisista lahjatoiveista ja kaupassa hikoiluun kuluvasta ajasta. Hilavitkuttimien ja nurkantäytteiden välttäminen onkin varmasti perusteltua sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Ne käyvät hermoille.

Sosiaalisesti perusteltua on myös välttää sellaisten söpöstimien ja kapineiden hankkimista, joiden valmistusolosuhteista on lupa epäillä pahinta. Emme ehkä halua pieniä käsiä Bangladeshista jouluapulaisiksemme. Emmekä halua, että meidän nautintomme tähden jonkun on täytynyt uhrata terveytensä tai mahdollisuutensa kouluttautua.

Ympäristön kannalta moraalisen paniikin pitäisi kuitenkin syntyä jostakin aivan muusta kuin pienestä määrästä turhaa krääsää. Jos katsotaan esimerkiksi materiaalivirtoja mittaavia MIPS-lukuja, tavaroiden osuus yhden suomalaisen vuosittaisesta ympäristökuormasta on vain 7,5 prosenttia. Tästäkin osuudesta suurimpia materiaalivirtojen aiheuttajia ovat arvokorut sekä elektroniikkalaitteet. Mauton muovinen joulukranssi tai napapaitainen Bratz-nukke ei millään yllä ympäristön ykkösviholliseksi – niin ärsyttäviä ja turhia kuin ne voivatkin olla.

Joulunakin pätee siis kestävän kulutuksen kolmen ässän sääntö: huomiota pitää kiinnittää suuhunpantavaan, sähköön ja suhaamiseen. Nämä osa-alueet muodostavat noin kolme neljäsosaa suomalaisten kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä. Vaihtoehtoisesti voitaisiin puhua kolmesta ällästä: lihasta, lämmöstä ja liikkumisesta.

Liha on kuluttava lisä lautasella, ja tänä jouluna kodeissa tulee toivottavasti mietittyä myös sitä, onko kinkulla mahdollisesti eläessään ollut makuuhaavoja tai edes tilaa kääntyä karsinassaan. Jouluruuan vaihtoehtoja pohtivat löytävät kasvispohjaisia reseptejä Vegaaniliiton sivuilta. Liikkumisen osalta katse kääntyy lentämiseen ja yksityisautoiluun. Joululomalaisia houkutellaan lentämään pohjoisen hangille, vaikka junallakin pääsisi. Voisiko myös sukuloinnit ja asioinnit hoitaa julkisilla?

Asumisen energiankulutuksen osalta kiinnostavia jouluisia erityispiirteitä ovat ainakin jouluvalot sekä jo legendaarisia piirteitä saanut aatonaaton energiapiikki, jolloin pörräävät pölynimurit, paistuvat ruuat ja lämpiävät sähkösaunat nostavat sähkönkulutuksen jopa puolet normaali-iltaa suuremmaksi. Omaa piikkiään voi pyöristää ja koko joulunajan energiakuormaa pienentää. Esimerkiksi jouluvalojen osalta sähköä kuluu lähes 40 kertaa vähemmän, kun ostaa tehokkaan LED-valosarja ja käyttää sitä vain pimeään aikaan ja valveilla olon ajan. Tällä järjestelyllä säästää myös parikymppiä selvää rahaa, joilla voi ostaa itselleen jotakin pientä kiiltävää – tai sitten huopia, ruokaa tai vettä Intian katulapsille.

Tagit: , , , ,

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi