Kulutus.fi
Kuvituskuva

Köyhä syö keskiluokan jämät

Kukaan ei heittäisi roskiin kolikoita, seteleistä puhumattakaan. Ruokaa heitämme surutta menemään, vaikka kyse on samasta asiasta.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT julkaisi kolme vuotta sitten tutkimuksen, jonka mukaan jokainen suomalainen heittää roskiin keskimäärin 23 kiloa ruokaa vuodessa. Eniten syömättä jää kotona tehtyä ruokaa, kasviksia, maitotuotteita ja leipää.

Yhteensä kodeissa syntyy ruokahävikkiä yli 126 miljoonaa kiloa vuodessa. Määrässä ei ole mukana esimerkiksi teollisuuden, kauppojen ja ravintoloiden hävikki.

Ruuan tuhlaaminen on silkkaa typeryyttä. Yltiöpäinen viljely, ruuantuotanto ja ostaminen haaskaavat käsittämättömät määrät vettä ja muita luonnonvaroja.

Kaupat tekevät kymmenien tuhansien eurojen tappioita myymättä jääneiden elintarvikkeiden takia. Yksi syy ruokahävikkiin on se, että valikoimat ovat valtavat. Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota esimerkiksi siihen, kuinka montaa erilaista rahkaa keskikokoisen kaupan kylmäkaapissa on? Tai miettinyt, kuka niitä kaikkia tarvitsee?

Onneksi nykyään suurin osa myymättä jäävästä ruuasta lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Ruoka ei kuitenkaan siirry kaupasta leipäjonoon itsestään. Se vaatii työtä ja tahtoa paitsi kauppiailta myös tuhansilta vapaaehtoistyöntekijöiltä, jotka kuskaavat, varastoivat, lajittelevat ja jakavat ruuan. Kuljettamiseen ja ruuan jakamiseen tarvitaan pakettiautoja, kylmäkaappeja, pakastimia ja tiloja, joissa ruokaa voi lajitella ja säilyttää.

Vapaaehtoistyöntekijät kokevat tekevänsä ekoteon. He korostavat, että on hyvä, että ruoka ei mene roskiin. Siitä ei voi olla kuin samaa mieltä.

Silti parasta olisi, että hävikkiä ei syntyisi. Ruokaa tuotetaan yksinkertaisesti liikaa. Koko maailman mittakaavassa jopa kolmasosa maailmassa tuotetusta ruuasta menee hukkaan.

Ruoka-apu ei myöskään ole tehokas tapa auttaa vähävaraisia. Se on laastari mutta ei lääke. Se ei poista varsinaista ongelmaa eli köyhyyttä ja eriarvoisuutta.

Leipäjonoja ei tarvitsisi olla. Jos poliitikot haluaisivat, he voisivat tehdä sellaisia päätöksiä, joiden avulla kaikki voisivat ostaa ruokansa kaupasta.

Anne Ignatius ja Riikka Suominen
Huili-lehden toimituspäällikkö ja päätoimittaja

Tagit: ,

1 kommentti

  1. Onko tuo 23 kg vuodessa per henkilö todellista ruokahävikkiä vai sisältääkö se myös käytetyt kahvinporot ja teepussit, kananmunan- ja hedelmienkuoret yms ei-varsinaisesti-syötävän-osan-ruuasta?

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi