Kuvituskuva

Kourat maassa ja vatsa kylläisenä

Suomen kesä on pian täydessä kukassa. Viherpiipertäjä kysyi lukijoilta, mitä kaikkea hyödyllistä voi kasvattaa pienelläkin maa-alalla. Paljonko padan täytettä irtoaa takapihalta tai vaikkapa parvekelaatikosta? Kun peukalo vihertää, voi omaviljelyllä välttää tuontiruokia ja siten keventää ravinnon ympäristöjälkeä.

Tunnearvolla maustettu

”Meillä on isonpuoleinen tontti ja hyvä kellari pohjakerroksissa. Niinpä perunat ja juurekset viljellään itse, ja höyrymehuja keitetään kellarissa säilytettäväksi”, kertoo Lempäälässä asuva tutkija Riitta. ”Peruna-juurespohjainen kotiruoka tuntuisi varmaan köyhäilyltä, jos aineet ostettaisiin. Mutta kun ne ovat omia, tunnearvo korvaa samojen ainesten toistumisen.”

Kukkaro kiittää

Luontokartoittajaksi opiskelevan Marikan mukaan omaan tarpeeseen viljelyllä voi olla ympäristöhyötyjen lisäksi myös taloudellista merkitystä. ”Moni kasvi kasvaa hyvin pienellä työllä ja antaa silti hyvän sadon”, hän muistuttaa. Köyliöläisellä pihamaalla kasvaa ruohosipulia, ilmasipulia ja raparperia, joista voi nauttia jo alkukesästä. Kasvihuoneessa kypsyvät tomaatit ja kompostissa kurpitsat. ”Kun hyödynnämme omenapuiden ja marjapensaiden sadon, ei tarvitse ostaa mehuja ja hilloja talvellakaan.”

Iso ilo pienestä vihreästä

”Rakastan viljellä kasveja! Silti asumme rivitalossa. Olenkin vuosien varrella kehitellyt mitä erilaisimpia ratkaisuja, joiden avulla voi viljellä pienessä tilassa paljon suuhunpantavaa”, kirjoittaa Vammalassa asuva yrittäjä Elina. Isolle parvekkeelle tai rivitalon seinän viereen voi pystyttää pikkuruisen kasvihuoneen. ”Tarpeiksi kelpaavat vaikkapa vanha varastohylly ja kasvihuonemuovi. Hyllyille mahtuu pieneen tilaan esimerkiksi minitomaatteja, paprikan taimia tai amppelimansikkaa.”

Puutarhanhoidon kääntöpuoli?

Tutkimuspäällikkö Päivi Timonen on tarkastellut puutarhanhoitoa esimerkkinä kuluttajien muuttuvista vapaa-ajan arvostuksista. ”Haave puutarhasta voi olla hyvä selitys suomalaisten halulle muuttaa pientaloihin kaupunkikeskustojen reunoille”, Timonen totesi Kaupunkitutkimuksen päivillä.

Timosen tarkastelu piirsi esiin myös laajan puutarhaan liittyvän tavaroiden ja palvelujen järjestelmän. “Puutarhaharrastus osoittautui hyvin kulutuskeskeiseksi luonnosta nauttimisen paikaksi, jossa arjen nautinnot ja luontohaaveet materialisoituvat pientaloasumisena ja autonkäyttönä”, tutkija tiivistää.

Timosen nostama näkökulma tuo esiin puutarhanhoidon kääntöpuolen: kyseessä on myös iso bisnes, jonka piirissä myydään kemiallisia torjunta-aineita ja tehotuotettuja taimia. Vaihtoehtoista lähestymistapaa suosii esimerkiksi Hyötykasviyhdistys, jonka tehtävänä on edistää kotiviljelyä, luonnonmukaisia kasvatusmenetelmiä ja vanhoja lajikkeita. Sen sivuilta löytyy hyviä vinkkejä kotipuutarhureille.

Kotiviljelyn tilaihmeitä

– Kasvata viikossa napsittavaa salaatteihin tai voileipien päälle! Laita isoon foliovuokaan tai vastaavaan hieman multaa pohjalle ja päälle auringonkukansiemeniä tai liotettuja herneitä. Ripottele päälle ohut kerros multaa ja kastele hyvin.
– Yrtit kasvavat kätevästi ikkunalaudalla. Lämpimällä kesäilmalla ruukun voi siirtää ulos, jolloin yrtin aromit vahvistuvat.
– Salaattia, mangoldia ja pinaattia voi kasvattaa halkaisijaltaan leveissä mutta matalissa ruukuissa parvekkeella tai rivitalon takapihalla. Kylvä useampi ruukku parin viikon välein keväällä, niin saat satoa pitkin kesää. Ensimmäiset kylvökset voit peittää harsolla, niin ne kasvavat nopeammin, eivätkä yöhallat haittaa.
– Kukkapenkin sekaan voi istuttaa marjapensaita. Lisää mukaan myös köynnöskrassia ja kehäkukkaa, joiden lehtiä voi syödä.
Lähde: Elina Haapanen

Annukka Berg

Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Luonnonsuojelijassa (3/2007)

Tagit:

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi