Kuvituskuva

Kosmetiikan kemikaalit hämmentävät kuluttajaa

EU sallii tuhansia synteettisiä ainesosia kosmetiikassa, ja joidenkin niistä epäillään aiheuttavan haittaa niin ihmisille kuin luonnollekin. Luonnonsuojelijan panelistit eivät kosmetiikkaan luota.

”Mikä onkaan mukavampaa kuin kuuma suihku talvi-iltana, anioniaktiivista natriumlauryylieetterisulfaattia, bentsoehappoja ja natriumstearaattia sekä dietanoliamidia että vaahtoaisi…”, aloittaa Pasi, 35, Tampereelta ja lista sen kuin jatkuu.

Oudot kemian termit eivät kuitenkaan paljasta, onko aine vaarallinen ihmiselle tai luonnolle.

”Siitä ei ole tutkimusta eikä tietämystä vielä tarpeeksi”, Pasi huomauttaa.

Naantalilainen Hanna, 32, on törmännyt kryptisiin ainesosaluetteloihin: ”Vaatii melkoista asiantuntemusta tulkita niitä ? mitä ns. tavalliset tuotteet ovat syöneet? Ovatko ne oikeasti niin pahoja, kuin annetaan ymmärtää?”

Hanna on joutunut allergian vuoksi pohtimaan valintojaan. Nyt hän miettii, mistä voisi luopua. ”Eikö shampoo olekaan pakollinen? Silmänympärysvoide ei tunnu vähentävän ryppyjä, mutta uskallanko luopua siitäkään?”

Saippualla ja dödöllä pärjää

50-vuotias Petteri Alajärveltä on shampoottoman elämän konkari. ”Minä käytän saippuaa ja usein en sitäkään, sillä tukka säilyy paremmannäköisenä, kun sitä pesee vain vedellä.”

Palasaippuan lisäksi Petteri tarvitsee deodoranttia pari kertaa viikossa. Useat panelistimme kertovatkin käyttävänsä kosmetiikkaa vain vähän.

”Hankin luomupiiristä ainoastaan kolmea luontaista ainesosaa sisältävää astianpesuainetta, joka kelpasi erinomaisesti myös shampooksi. Erilaisia kemiallisia aineita sisältävien purnukoiden määrä on tällä tyylillä vähentynyt meidän huushollissamme radikaalisti”, vinkkaa Taina, 56, Kaarinasta.

Mari, 34, Lempäälästä on siirtynyt luonnonkosmetiikkaan sitä mukaan kun vanha tuote loppuu. ”Vaatii vain vähän paneutumista itseltä, että kartoittaa itselleen uudet tuotteet ympäristöystävällisistä sarjoista.”

Helsinkiläinen Aino-Ilona, 26, on toista mieltä. ”Pienellä budjetilla kaiken tarpeellisen vaihtaminen luonnonkosmetiikkaan maksaisi liikaa. Hyvälaatuisia perustuotteita on kuitenkin voinut tilata edullisesti netistä.”

Korallikuolemia ja syöpäepäilyjä

Jokaisen kosmetiikkapurkin kyljessä kuuluu lain mukaan olla ainesosaluettelo. Harva kuitenkaan ymmärtää, mitä aineiden nimet tarkoittavat. Niinpä valmistajien on helppo mainostaa tuotteitaan viittauksilla luontoon ja kasvikunnan raaka-aineisiin, vaikka tuote sisältäisi kaikkea muuta.

Kuluttaja voi esimerkiksi kuvitella sivelevänsä iholleen hoitavaa jojoba-öljyä, kun tuote todellisuudessa sisältää enemmän maaöljystä tislattua parafiiniöljyä. Rottakokeissa on löydetty viitteitä siitä, että maaöljyjohdannaiset aiheuttavat syöpää.

Kaikki kosmetiikan ainesosat eivät hajoa luonnossa, vaan ne päätyvät vesistöihin ja ravintokiertoon. Esimerkiksi aurinkovoiteiden kemiallisia uv-suodattimia epäillään syypäiksi korallien haalistumiseen. Ruotsin luonnonsuojeluliitto tutki 12:ta eri aurinkovoidetta vuonna 2008 ja löysi niistä kaikista haitallisia aineita.

Lievästi myrkyllistä ei kielletä?

Kemikaalien maailmaan tutustuva saa valitettavan usein lukea, että ”epäillään” ja ”ei ole tutkittu tarpeeksi.” Lisäksi voi vain ihmetellä, miksei tutkitusti haitallisia aineita kielletä.

Esimerkiksi kosmetiikassa ja muussakin teollisuudessa käytetyn EDTA:n on todettu hajoavan luonnossa huonosti ja olevan lievästi myrkyllinen vesieliöille. Saksan ympäristöviranomaiset yrittivät rajoittaa aineen käyttöä jo 1990-luvun alussa. Silti sitä ei ole luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi.

Lisätietoa:

Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Luonnonsuojelijassa 2/2010

Tagit: , ,

2 kommenttia

  1. Ja mikähän kosmetiikka aikuisten oikeasti on tarpeellista? Mikäli peseytymisessä käytettävät tuotteet lasketaan kosmetiikaksi, niin käytän flow-kosmetiikan palasampoota, Frantsilan hiushoitoainetta ja ulkomaista palasaippuaa (tällä hetkellä propolissaippuaa). Kuivien käsien ja jalkojen rasvaukseen käytän apteekin hajuttomia-värittömiä-maustamattomia perusvoiteita. Ja uskokaa tai älkää tällä huimalla repertuaarilla pärjään!
    En siis oikeasti ymmärrä yhtään, miksi naisen on pakko omistaa puhdistusemulsio, kasvovesi, meikinpoistoaine, pohjavoide, tasoitusvoide, värivoide, silmänympärysvoide, decolté-voide, ripsiväri, puuteri, poskipuna, huulipuna, luomiväri, yövoide, kynsilakka, kynsilakan poistoaine, kulmakarvaväri ja vielä jotain muuta, jota en meikkaamattomana henkilönä älyä lisätä listaani.
    Jos vuodessa kuluu joka tuotetta kaksi pakkausta, niin laskekaapa vain paljonko rahaa on mennyt silkkaan turhuuteen! Päälle tulevat vielä ympäristövaikutukset, kun noita turhakkeita valmistetaan, kuljetetaan, markkinoidaan ja levitetään hyllymetreittäin ”Ruumiskauppojen” hyllyille odottamaan ostajaansa. Minusta meikkaaminen rasittaa ihoa, luontoa ja kukkaroa aivan turhaan. Eikä näitä tavaroita myydä vain Bodyshopeissa, tavaratalojen kosmetiikkaosastoilla yms, vaan myös ekokaupoissa. No, ehkä ekokauppojen kosmetiikkatuotteet ovat ekologisempia vaihtoehtoja, mutta katson ne silti turhuudeksi, josta en todellakaan ole valmis maksamaan -tulenhan toimeen ilman! Kellekään normaalille ihmiselle en ole kertaakaan joutunut puolustelemaan tai selittelemään meikkaamattomuuttani, mutta auta armias, jos joskus olen törmännyt johonkin Oriflamen tai Mary Kayn konsulenttiin, niin johan olen saanut epänormaalin ja holtittoman naisen leiman otsaani. Kauppojen kosmetiikkaosastot kierrän kaukaa, koska pelkään niidenkin myyjiä, ja, koska minusta sellaiset osastot ovat vain kertakaikkiaan turhia. Muut voivat minun puolestani meikata mielensä mukaan, mutta minä en viitsi vaivautua: sen ajan, jonka kanssasisareni kuluttaa peilin edessä vinkumassa olemattomien ryppyjen vuoksi, minä voin istua ulkorappusilla nauttimassa vuodenajoista, auringosta, sateesta, ruskasta ja kevään ensi kukista -ja kyllä niistä kaikista tulee muuten hirmuisen hyvä mieli aivan ilmaiseksi!

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi