Kuvituskuva

Kemikaaliähky

Olen vasta viime kuukausina kokenut valaistuksen käyttämäni kosmetiikan suhteen. Uskon, että sama on tapahtunut monelle tämän vuoden aikana, sillä toimittaja Noora Vanhasen Kemikaalicocktail-blogi on kerännyt hurjan määrän lukijoita. Vanhanen tuo ahkerasti esiin kemikalisoituneen maailmamme haittoja terveydelle ja ympäristölle. Lisäksi on julkaistu kirjoja, jotka käsittelevät kemikaalien vaikutusta terveyteemme ja ympäristöömme.

Olen hämmentynyt siitä, että ennen ajattelin vain minua ympäröivää maailmaa – en sitä, mille kemikaaleille oma kehoni altistuu. Valitsin ilman eläinkokeita valmistetun tuotteen, mutta en välittänyt siitä, onko tuotteesta enemmän haittaa vai hyötyä omalle keholleni.

Heti saatuani käsiini Rita Stiensin kirjan Totuus kosmetiikasta (Tammi 2008) kävin läpi kasvo- ja vartalovoiteeni sisällysluettelot. Jokaisen tuotteen INCI-lista kertoo mitä tuote sisältää, mutta se on käytännössä luettelo eriskummallisista vieraskielisistä aineista. Stiensin kirjan avulla selviää, mitä mikäkin aines on, mistä se on peräisin ja millaiset sen vaikutukset ovat paitsi iholle, myös ympäristölle.

Voide, joka mainostaa itseään sloganilla ”puhtautta luonnosta”, sisältää tosiasiassa vain osittain luonnon aineksia ja on ihonhoitoarvoiltaan vain tyydyttävä. Apteekista reseptillä saatu ”hoitava perusvoide” saa jopa huonomman arvosanan, sillä se sisältää pääasiassa maaöljyjohdannaista parafiiniöljyä, joka saa muodostamansa kalvon avulla ihon tuntumaan hyvältä, mutta ei käytännössä hoida sitä lainkaan. Lisäksi voide sisältää kuutta eri säilöntäainetta. Ihon kuivuus ehkä katoaa tälläkin voiteella, mutta hoitaako se ihoa ja mitä tapahtuu niille kaikille säilöntäaineille, jotka imeytyvät ihon kautta elimistöön?

Moni luottaa apteekkien tuotteisiin enemmän kuin luontaistuotekauppojen antiin. Stiensin mukaan luonnonkosmetiikka on iholle paljon parempaa pitkällä aikavälillä, sillä se sisältää elintärkeitä luonnosta saatuja vitamiineja, kun taas synteettisten hajusteiden ja väriaineiden sekä maaöljyjohdannaisten ainesosien käyttö on kielletty. Luonnonkosmetiikkaa käyttämällä ottaa huomioon myös ympäristön, sillä raaka-aineet saadaan pääasiassa valvotusta luomutuotannosta.

Tiesitkö, että deodoranttien sisältämä alumiini estää hien pääsyn ihon pintaan tukkimalla ihohuokoset? Stiensin mukaan seurauksena voi olla tulehdusreaktio ja hikirauhasten vahingoittuminen.

Huulirasvat ja hammastahnat sisältävät samoja kemikaaleja kuin muutkin tavanomaiset kosmetiikkatuotteet. Niiden käytössä lisähaittana on se, että huulista ja suusta kemikaalit päätyvät suoraan elimistöön. Hampaidenhoito on loppupeleissä kiinni enemmänkin suuhygieniasta kuin erilaisten vaahtoavien ja valkaisevien ainesosien määrästä.

Stiens hyökkää erityisesti tavanomaisen kemikaaliteollisuuden harhaanjohtavaa mainontaa vastaan. Mainokset lupaavat, että nuorennut vuosia, ripsesi pitenevät 100 prosenttia, selluliitti häviää viikossa ja vyötärönympärys pienenee useilla senteillä. Mikään ihmevoide ei näihin lopputuloksiin pysty, vaan lisäksi tarvitaan terveelliset elämäntavat. Siitä ei mainoksissa sanota mitään. Ihmiset haluavat ostaa mielikuvia. Itsetunto kohenee, kun kuvittelee käyttämänsä voiteen todella nuorentavan. Luonnonkosmetiikka puolestaan ei mainosta itseään tällä tavalla.

Synteettisten aineiden turvallisuudesta ollaan montaa mieltä. Aineet, jotka saattavat kertyä elimistöön ja jopa tuhota soluja ovat kuitenkin arkipäivää lähes jokaisen meistä elämässä: niitä on shampoossa, tiskiaineessa, pyykinpesuaineessa, kosteusvoiteessa. Kirjan luettuaan ei tee mieli kuormittaa kehoaan ja ympäristöä turhilla myrkyillä.

On uskomatonta, kuinka kemikalisoitunut maailma meillä on, ja kuinka itsestäänselvyytenä kaikki kemikaaleilla mässäily otetaan. Oletko koskaan kokeillut pestä pyykkiä ilman huuhteluainetta, tai kokeillut juoda enemmän vettä ja syödä pehmeitä rasvoja sen sijaan, että jatkuvasti rasvaisit huuliasi? Voin kertoa, että toimii.

Tagit: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

6 kommenttia

  1. Ihmisiltä tuntuu usein unohtuvan se, että iho on elin muiden joukossa, vaikka rajaakin meidät ja maailman.

    Itseltäni pitkään vaivannut kasvoihottuma hävisi, kun vaihdoin vaahtoamattomiin (hippi)pesuaineisiin ja hammastahnoihin. Lisäksi lopetin meikin käytön lähes kokonaan. Nykyään kasvoni näyttävät meikattuina musta jotenkin oudolla tavalla epänormaaleilta — samalla iho ja sen väri on parantunut maskikaudelta huomattavasti :-).

    Kuumottavimmasta päästä ovat juuri huulirasvat ja voimakkaita hankausaineita sisältävät hammastahnat, niistä kun kemikaalit päätyvät kertomallasi tavalla suoraan elimistöön.

    Kehotan jokaista joskus tutkimaan hammastahnatuubejaan, tiskiaineitaan ja pesuaineitaan ja katsomaan, kuinka monessa on merkintä sodium laureth sulphate tai sodium lauryl sulphate.

  2. Joo, tästä puhutaan aivan liian vähän, vaikka monet tuntuvat kärsivät iho-ongelmista! Ja ratkaisu kun voisi löytyä siitä, että lopettaisi mm. sodium laureth sulfaten pumppaamisen kehoonsa.

  3. Mun mielestä on hirvittävää se, että sitä samaa vaahdotusainetta saa syöttää jopa sairaille ihmisille pikku annoksina – joskus jopa määrätään sellaista,k mikä aiheuttaa aftoja limakalvoille.

    Tiesithän sen varmaan, mutta tuolla linkin takana on se väitös tallessa, jos joku ei vielä tiedä.

    Mun suu tulee täyteen aftoja jo yhdestäkin rautatabletista, jossa sitä on… tai no, onhan mulle titaanidioksidillekin allergia, mut sekin tarkoittaa sitä et en voi sitä laivamaalia E171 käyttää – todellakin, antibiootitkin täytyy ottaa tippahoitona jatkossa… Onkohan muita yhtä herkkiä?

  4. Oho, tulipa uutta tietoa. Luulin, ettei nää jutut kosketa mua, mutta käytänhän mää hammastahnaa ja tiskiainettakin päivittäin. Itelläkin naama punottaa. Kiitos siis kirjoituksesta ja kommenteista :)

    Osaatteko suositella joitain tuotteita? Kävin jo ostamassa apteekista Salutem-hammastahnaa ja Eucerin-pesunestettä, mutta kun tarkistelin noiden aineosia Skin Deep -sivustolta, molemmista löytyi muita arveluttavia ainesosia SLS:n lisäksi. Nyt sitä miettii, että mistäköhän osaan tunnistaa sellaiset tuotteet, joissa on mahdollisimman vähän ongelmallisia ainesosia. Jokaisen ainesosan käyminen läpi erikseen on hieman tuskallista.

  5. Luonnonkosmetiikkamerkkejä ovat esimerkiksi Weleda, Logona, Lavera ja Sante. Niitä löytyy ainakin luontaistuotekaupoista (esim. Life) ja Ruohonjuuresta, Ekolosta jne. ekokaupoista. Kannattaa kuitenkin lukea niidenkin sisällys, tai testata niitä, ja seurata ihonsa reagointia, jotta löytää itselleen sopivan. Kaikki luonnonkosmetiikkakaan ei sovi kaikille.

    Shampoista esim. Elokuu on suht halpa ja kotimainen, hammastahnoissa Urtekram on Ecocert-sertifioitu ja ainakin itse tykkään. Ja huh, tarkoitus ei ole mainostaa tiettyjä merkkejä, vaan ohjata luonnonkosmetiikkamerkkien suuntaan.

    Täällä on muuten lisätietoa luonnonkosmetiikasta: http://olotila.yle.fi/sisallot/blogit/noora-sydan-eko-reilu-ja-luomu/luonnonmukainen-ihonhoito-kunnioittaa-ihmista-ja-luo-0

  6. Voisin vähän jakaa ”viisauttani” kun on kosmetiikasta puhe. Oliiviöljy on aivan uskomattoman toimiva ihon puhdistus/kosteutus -aine. Sitä vaan hierotaan kasvojen iholle, sitten pestään kuumaan veteen kastetulla kangasnenäliinalla (tai vastaavalla). Parantaa finnit ja kirkastaa ihon, eikä taatusti lisää kehon kemikaalikuormaa. Suosittelen lämpimästi googlettamaan: oil cleansing method, jos englannin kieli on hallussa.

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi