Kuvituskuva

Jotain uutta, jotain parsittua

Jotta uusi (vuosi) tuntuisi uudelta, vanhasta on luovuttava. Itse luovuin suurimmasta osasta vaatevarastoani. Tai en varsinaisesti luopunut, vein ne ullakolle.

Innostuin perkaamaan vaatevarastoani luettuani Rinna Saramäen Hyvän mielen vaatekaappi -kirjaa. Siinä kerrottiin Courtney Carverin kehittämästä 333-projektista, jonka mukaan kolmen kuukauden ajan tulee tulla toimeen 33 vaatekappaleella.

En itse supistanut vaatemäärääni mihinkään tiettyyn lukuun, vaan karsin vain yksinkertaisesti pois kaikki ne vaatteet, joita en tämän talven aikana tule käyttämään joko siksi, että ne eivät sovi säähän tai siksi, että olen kyllästynyt niihin juuri tällä hetkellä. Annoin pois kaikki sellaiset vaatteet, jotka tuntuvat epämukavilta päällä tai joista en pidä.

Karsiminen jatkuu. Aina silloin tällöin huomaan tangolla roikkuvan yhä vaatteita, jotka kuuluvat ullakolle. Vaatteiden napsiminen pois henkareista on kokukuttavaa. Jokainen poistettu vaate vapauttaa energiaa. Mitä enemmän tilaa saan raivattua, sitä onnellisemmaksi tulen.

Hyvän mielen vaatekaappi -kirja inspiroi myös parsimiseen. Opiskelijana parsin sukkia ja kirppistakkien revenneitä saumoja. Mutta se on unohtunut. Parsimiseen tarvittavasta ajasta on tullut kalliimpaa työelämässä ja sukat taas eivät maksa juuri mitään. Kirjasta tajusin, miten paljon aikaa kuluu uusien vaatteiden ostamiseen, varsinkin, jos yrittää ostaa laadukkaita ja kestävästi tuotettuja vaatteita. Jos tartun neulaan ajoissa ja parsin villatakin reiän siinä vaiheessa, kun se on vielä pieni, vie korjaus murto-osan shoppailuajasta ja -vaivasta.

En ole eläissäni lainannut kirjastosta käsityökirjoja. Joululomalla otin niitä pinon, sillä innostuin kirjan ajatuksesta, että neuleen reiän voisi peittää myös aplikoimalla. Harmillista kyllä, yhdessäkään ompeluoppaassa ei kirjoiteta mitään korjausompelusta. Jos tiedätte hyviä korjausompeluoppaita tai -nettisivuja, olisin kiitollinen vinkeistä!

Tagit: , ,

6 kommenttia

  1. Mummolta perimissäni käsityökirjoissa ja -oppaissa oli muistaakseni paikkausta ja parsimista eli ehkä kannattaa varata kirjaston varastokappaleista jotain 1900-luvun alkupuolen opusta tuoreempien sijaan?

    • Hyvä vinkki! Kiitos, Kaisa! Ja samalla vinkki kaikille alan asiantuntijoille: tässä maassa saattaa kaikenlaisista tuunauskirjoista huolimatta olla korjausompeluoppaasta pulaa.

  2. Hei!
    Hyvä kirjoitus Heta!
    Itse olen lainannut näitä:
    -Joan Gordon: Stitch n’ Fix (2009)
    -Kristin M. Roach: Mend It Better: Creative Patching, Darning, and Stitching (2012)
    Suomalaisilta tekijöiltä en ole minäkään löytänyt kävin hyviä oppaita.
    Olisiko muuten kiinnostusta korjausohjeisiin joko täällä kulutus.fissä tai Nuorten Luonnon palstalla? Minkälaisia korjauksia kaipailisitte?
    Täällä myös sanallisia ohjeita joistain korjauksista:
    http://kysymammalta.blogspot.fi/2009/10/tee-itse-vaatteiden-korjaus.html

    • Kiitos vinkeistä, Vilma! Korjausohjeet kiinnostavat ainakin mua. Perusohjeiden lisäksi innostuin ajatuksesta, että korjaamalla vaatteita niitä voisi myös uudistaa ja parannella. En tarkoita varsinaista tuunaamista vaan sitä, että korjausjälki voisikin olla vaikka aplikaatio tai joku muu sopiva ja hauska koriste. Inspiraatiota etsin siis kai lähinnä!

  3. Jos muuten siistiin T-paitaan etuyläosaan poksahtaa pikkuruinen reikä, niin siihen voi ostaa alta aikayksikön koristeeksi jonkun kangasmerkin. Itse kerran kaipasi leppäkerttua.

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi