Kuvituskuva

Imeväisiä ja imeväisiä

Tiesitkö, että tavallisella maitotilalla vasikka vieroitetaan useimmiten emostaan välittömästi tai vain vuorokauden ikäisenä? Ja että luomutilallakin vasikka vieroitetaan viimeistään viiden päivän ikäisenä?

Minä en tiennyt. Tai siis tiesin varmaan jollain tasolla, että vieroitus tapahtuu varhain. En vaan ollut halunnut ajatellut asiaa ennen kuin faktat ilmestyivät Oikeutta eläimille -järjestön statuspäivityksenä seinälleni Facebookiin.

Reiluuden nimissä sanottakoon heti, että on varmasti olemassa myös tiloja, joissa vasikoita ei vieroiteta noin aikaisin. Niiden vieroittumista pyritään myös monesti pehmentämään eri keinoin. Mutta Suomessa tuskin on tilaa, jossa vasikka saisi imeä emonsa utareita 8–12 kuukautta, joka on niiden luontainen vierottumisaika.

Nautojen kasvatukseen, hoitoon ja teurastukseen liittyy lukuisia seikkoja, jotka tuottavat niille kärsimystä, enkä lähde nyt luettelemaan niitä kaikkia tässä. Ken tahtoo, se guuglaa.

Miksi juuri nämä faktat kolahtivat? Koska minulla on kokemusta imettämisestä. Olen kokenut, miten suuri turva imeminen on poikaselle ja miten tärkeä side sen ja emon välille syntyy. Lapsen saatuani samastan ihmis- ja eläinlapset omani kaltaisiksi. Tai oman lapseni heidän kaltaisekseen, miten vain.

Tämän kaltaiset tunteet on helppo tehdä naurunalaisiksi kulttuurillisesti. Se, että tunnen myötätuntoa kärsivää vasikkaa kohtaan, nähdään yliherkkyytenä, liiallisena pehmeytenä ja varsinkin naiiviutena. Huoleni vieroitetusta vasikasta rinnastetaan siihen, että pukisin sadetakin ja saappaat sylikoiralle. Se nähdään eläimen vääränlaisena samastamisena ihmiseen.

Kyyninen asenne hyötyeläinten kohdalla on monesti ainut hyväksytty suhtautumistapa. Jos olisimme nyt sukujuhlissa, saisin kuulla olevani kaupunkilainen, joka ei ymmärrä karjanhoidosta mitään. Minulle hymyiltäisiin alentuvasti ja kerrottaisiin, miten luonto on julma ja kuinka toiset tulevat syödyiksi, jotta toiset voisivat elää. Tai että kasvattajankin pitää saada elantonsa karjasta.

Te olette kaikki kuulleet vasta-argumentit, mutta tässä tiivistelmä: Luonnon julmuudella ei ole mitään tekemistä nykyaikaisen tehotuotannon kanssa. Toisin kuin köyhässä maalais-Suomessa aikoinaan nykyaikana liha ja maito eivät ole terveydelle välttämättömiä. Päinvastoin lihankulutus on sillä tasolla, että se on terveydelle haitallista. Emmekä me enää voi vedota kategoriavirheeseen eläimen inhimillistämisestäkään. Tutkimusaineistoa eläinten tunteiden ja kokemuksen samankaltaisuudesta ihmisen kanssa kasaantuu jatkuvasti lisää.

Ympäristön kannalta on haitallista, että ihmiset syövät nautaa, jolle on syötetty valtavasti soijaa sen sijaan, että ihmiset olisivat syöneet suoraan soijan. Sama pätee maitotuotteisiin. Esimerkiksi juustolla on melkoinen ekojalanjälki.

Se on totta, etten tiedä paljoakaan maitokarjan kasvatuksesta. Olen sulkenut siltä silmäni, koska ruokavaliorajoitteet ovat niin hankalia ja koska minulla on niistä jo jonkin verran kokemusta. Olen niin kiintynyt maitotuotteisiin, että toivoisin kovasti parempaa eläinsuojelulakia tulevilta päättäjiltä. Silti samalla juuri tässä kohtaa tiedän olevani naiivi. Tehokkuusvaatimusten edessä eläinten hyvinvoinnin parantaminen on aina heikompi argumentti.

Yritän olla ajattelematta niitä vasikoita, ja viime päivät olen ostanut itselleni kauramaitoa. Mietin, mistä saisin maitohappobakteereita ilman maitoa. Onko se edes mahdollista?

Tagit: , , , , ,

5 kommenttia

  1. Tuo lypsykarjatilojen tapa vierottaa vasikat emästä muutaman päivän ikäisenä esitetään melko yksiniitisesti näissä piireissä…

    Moniko ei karjan kanssa tekemisissä ollut tietää, että lehmältä heruu ns. ternimaitoa alle viikon ajan? Terni on paskumpaa ja keltaisempaa, kuin se tavallinen perusmaito, jota lehmä heruu sitten jatkossa. Siinä on ravinteet kohdillaan tätä pientä vasikkaa varten. Kun vasikka sitten asuu siellä karsinassaan ternikauden jälkeen, se saa edelleen maitoa, vaikkei se sitä enää suoraan lehmästä imekään. Useimmat maidontuottajat antavat tämän maidon tuttiämpäristä, joten imemään vasikka toki pääsee, vaikkei se sitten ihan lehmää imekään. Nautakin on kasvissyöjä, joten vasikka alkaa jo aika nuorena tarvita maidon rinnalle ruohoa, heinää ja viljaa (vilja nykyään kai useinmiten täysrehuna). Siinä samalla sen etumahat kehittyvät ja se alkaa märehtiä ruokansa. Maidon tarve ja merkitys vähenevät huimasti. Iso vasikka ja aikuinen nauta eivät maitoa enää ravitsemuksellisesti tarvitse (kuten myös ihmisestä sanotaan).

    Minua ihmetyttää myös mustavalkoinen ajattelu tehotuotanto vs. luomutuotanto. Uskallan väittää, ettei Suomessa ole sellaista kuin tehotuotanto. On vain luomua ja tavanomaista. Tehotuotannoksi käsitän sellaisen maatalouden, jossa viljellään geenimuunneltuja kasveja ja niitä sitten käytetään eläinten rehuksi ja ihmisenkin ravinnoksi. Itse en halua vapaaehtoisesti käyttää esim. soijaa omassa ruokavaliossani, koska suurin osa maailman soijasta viljellään gm-lajikkeina. Kuka takaa, ettei Suomeen tuotavista soijalasteista viherpestä gm-soijaa ruoka- ja ekokauppojen hyllyihin tavanomaisena tai luomuna? Suomi on kuitenkin maailman mittakaavassa pieni markkina-alue -myös soijankuluttajana-, että isoilla soijantuottajilla ei juurikaan ole taloudellisia intressejä lähettää erikseen tänne muutama säkillinen luomusoijaa, kun on isompiakin ostajia tiedossa.

  2. Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta! Itsekin olen pyöritellyt samaisia asioita mielessäni ja päätynyt myös kauramaitoon. Se on vieläpä hyvää tottumisen jälkeen!

    Maitohappobakteereista – nimi on kai vähän harhaanjohtava, sillä ei niillä ymmärtääkseni ole paljoakaan tekemistä maidon kanssa – vaan niitä on ihan kaikkialla; hapankaalissa, suolakurkussa, leivän juuressa – kasvien lehdissä – ja kaurajogurtissa tai sitten ihan purkissa – ei pelkoa, että maidottosti niitä ei saisi:)

  3. jyvis: Tietysti ei ole varmaa, ettei gm-soijaa jossain myytäisi tavallisena, mutta se on kuitenkin laitonta, ja tuotteita tutkitaan pistokokein. Toivon, että viranomaiset Suomessa ovat rehellisiä :) Sen sijaan on täysin laillista syöttää gm-soijaa tuotantoeläimelle, eikä siitä tehdyssä ruuassa enää tarvitse merkitä että se on syönyt gm-rehua. Paljon todennäköisempää on siis pysyä kuivilla gmo:sta, kun syö kasvisruokaa :)

    Gmo-viljelyllä ei sinänsä ole mitään tekemistä sen kanssa onko tuontanto tehotuotantoa vai ei. Tehotuotanto on mahdollisimman tehokkaaksi maksimoitua. Tehotuotannossa tuotetaan mahdollisimman paljon mahdollisimman pienessä tilassa mahdollisimman halvalla. GMO on toki yksi tapa maksimoida hyötyä. Luomutuotanto ei myöskään ole mitenkään tehotuotannon vastakohta. Luomutuotanto tarkoittaa käytännössä eläinten kohdalla että ne syö luomurehua. Muuten luomutuotanto on aika pitkälle samaa maksimointia. Ei-tehotuotantoa voi hyvin harjoittaa myös ilman luomurehua!

    Ternimaito on vasikalle elintärkeää, ilman sitä se jäisi ilman välttämättömiä vasta-aineita ja sairastuisi herkästi. Myöhemmin ilman maitoa pitäminen ei ole samalla tavalla vaarallista eikä aiheuta hävikkiä tuottajalle, joten tuottaja ei näe syytä pitää vasikkaa emonsa kanssa… Nyt ei sinänsä ole edes kyse siitä, onko maito välttämätöntä isommalle vasikalle vai ei, vaan siitä tarvitseeko se emonsa seuraa vai ei.

  4. Kiitos Rosmariinille oivasta vastauksesta Jyvikselle (ja kiitos Jyvikselle kommentista!), joka oikeastaan kattaa sen, mitä olin aikeissa kirjoittaa. En itse ole lainkaan geenimanipulaatiota vastaan menetelmänä, mutta se on kokonaan toinen aihe, josta voisi ehkä joskus blogata. Sen sijaan vastustan Monsantoa, joka jättiyrityksenä pitkälti on käytännössä sama kuin geenimanipuloidut tuotteet, valitettavasti.

    Stellaria, kiitos, kun oikaisit käsitykseni maitohappobakteereista! Nyt pitäisi enää löytää tuote, joka muistuttaisi sokeroimatonta luonnonjugurttia ja jossa olisi maitohappobakteereja. Olen hyvin kiintynyt iltapalaani, johon kuuluu luonnonjugurtti marjojen kera.

  5. Lypsykarjan ja niiden vasikoiden pitämistä yhdessä tai erillään säätelee nykyään paljolti nuo EU:n antamat ohjeet ja tietysti rahallinen puoli.
    Koska itselläni ei ole lypsykarjaa, en kovin tarkasti ole perehtynyt noihin nykyajan eu:n sanelemiin vasikanpito-ohjeisiin. Mutta sivustaseuranneena osaan sanoa, että vasikat pidetään ryhmäkarsinassa, jossa niillä on mahdollisuus olla laumassa lauman jäsenenä. Samassa karsinassa olevat vasikat ovat suunnilleen samanikäisiä keskenään. Aikuisten lehmien seassa niitä ei oikeastaan voi imeväisikäisinä pitää, koska ne helposti voisivat jäädä aikuisten jalkoihin jossain tilanteissa (esim kiimaiset lehmät aiheuttavat levotonta käytöstä laumassa). Ei myöskään ole tarkoituksenmukaista pitää imeväisikäistä vasikkaa emänsä perässä, koska lypsylehmiähän pidetään lypsämisen vuoksi: on ok, että vasikka ottaa oman annoksensa, mutta koska se imisi todennäköisesti vain jonkin neljästä vetimestä tyhjäksi, olisi lypsyn hoitaminen hankalaa -lypsykone kun lypsää kaikista neljästä ja tyhjän vetimen lypsäminen ei ole hyväksi. Meillä kotona vasikoiden karsinat olivat samassa huonetilassa kuin aikuisetkin lehmät ja nillä oli näköyhteys emänsä lisäksi moneen toiseen lehmään ja karsinoissa oli ikätovereita seurana. Maitoa juovat vasikat olivat kesällä pihakarsinassa, jonne oli karjakeittiöstä lyhyt matka viedä niiden maidot. Tuollaiset hiehoikäiset eli yli 1 vuotiaat olivat sitten jo samalla laitumella kuin aikuiset yli 2 vuotiaat lehmät. Missähän kohdassa vasikat nyt mahtoivat ”kärsiä emottomuudestaan”? Minusta nykyään kotieläimistä etäämmällä olevat ihmiset inhimillistävät turhan hanakasti kotieläinten pitoa ja elämää. Kanan, sian, lampaan, mehiläisen tai naudan tarpeet tavanomaiseen lajimukaiseen kehitykseen eivät ole kaikilta kohdin samat kuin ihmisellä.
    Lehmä tuottaa maitoa vuodessa tuollaiset 10-10,5 kuukautta ja 1,5-2 kuukautta ennen poikimista se on ummessa(lypsämättä). Lehmä poikii vasikan kerran vuodessa, terniä tulee poikimisen jälkeen muutamia päiviä ja sen jälkeen se tuottaa sitä tavismaitoa. Tuollaiseen vuoden mittaiseen sykliin ei aikuisten oikeasti ehdi sovittaa kovin pitkää vierihoitojaksoa ajallisesti eikä taloudellisesti. No, jokuhan voi ehdottaa, että lehmä voisi poikia vähän harvemmin, että vasikkakin saisi oman hoitoaikansa. Siinä on vain se mutka, että lehmän maidontuotanto ehtyy, kun poikimisesta on kulunut enempi aikaa, ja kun halutaan pitää elinkeinona lypsykarjaa niin tokihan on järkevää pitää lehmät lypsyssä.

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi