Kuvituskuva

Ilmastonmuutos – halvalla lähtee?

Tänä kesänä kävin eräässä konferenssissa Ranskassa. En ole ollut lentokoneessa moneen vuoteen, mutta nyt matka taittui lentäen. Valintaan vaikutti hinta ja matkan kesto – laivalla ja junalla matka olisi ollut paitsi tuplasti kalliimpi myös vienyt nelisen kertaa pidemmän ajan.

Silti lentokoneen valitseminen jäi jotenkin harmittamaan, tunsin itseni laiskaksi. Eräs tuttu ehdotti minulle, että voisin kompensoida lentämisestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt.

Käytännössä CO2-päästöjen kompensoiminen tarkoittaa, että rahoittaa kompensaatioyrityksen kautta Kioton ilmastosopimuksen alaisia ”puhtaan kehityksen mekanismeja” eli CO2-päästöjä vähentäviä projekteja. Tyypillisimmillään nämä projektit ovat kehitysmaissa järjestettäviä uusiutuvan energian tuotantoa lisääviä projekteja.

Vapaaehtoista CO2-päästöjen kompensaatiota yksityisille ihmisille ja yrityksille tarjoavia yrityksiä on useita. WWF:n perustama Gold Standard-kompensaatiosertifikaatin sivuilta löytyy kattava lista yrityksistä ympäri maailman. Esimerkiksi Suomessa toimii Nordic Offset ja Saksassa puolestaan Atmosfair. Näiden yritysten nettisivuilta löytyy mielenkiintoisia laskureita, joilla voi katsoa, kuinka paljon lento- tai ajokilometrit aiheuttavat päästöjä ja paljonko niiden kompensointi maksaisi.

Syötin laskuriin Hki-Pariisi-Hki –lennon ja sain seuraavan tulokset: CO2-päästöt 740 kg ja hinta tänään (4.8.2013) vaivaiset 17 euroa. Tässä muutamia muita lukuja:

Hki-Bangkok-Hki –lento: 3 860 kg CO2, hinta 90 euroa

25 000 km autolla (keskikulutus 7 l/100 km): 4 179 kg CO2, hinta 101 euroa

Yritysten sivuilla oli esitetty myös laskelma, että jos ilmaston lämpeneminen halutaan pitää 2°C -asteessa ja maailmassa olisi 8,2 miljardia ihmistä vuonna 2050, jokaiselle meistä jää tupruteltavaa 2,3 tonnia vuodessa. Sivuilta selviää myös, että tällä hetkellä keskimääräisen suomalaisen päästöt ovat noin 10 tonnia – siis 7,7 tonnia liikaa. Vaan eipä hätää, sillä 7,7 tonnin kompensoiminen maksaa päivän hintaan vain noin 180 euroa.

En tiedä teistä muista, mutta minusta hinnat ovat varsin halpoja. Tähän tietysti vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan laki: vapaaehtoinen CO2-kompensaatio ei vielä kovin tunnettu ja suosittu juttu, joten hintakaan ei ole noussut kovin korkeaksi. Eri asia olisi, jos kaikki kilvan yrittäisivät kompensoida päästöjään.

Onko päästöjen kompensoimisesta sitten todella hyötyä? Ainakin se on todettava, että olisi parempi, jos ylenmääräisiä ilmastopäästöjä ei alun perin aiheuttaisikaan. Kompensaatiomahdollisuus ei siis vapauta meitä pyrkimyksistä vähentää ilmastorasitettamme.

Kuitenkin tapauksissa, joissa vaihtoehdot ovat vähissä, tarjoaa kompensaatio tilaisuuden edes jollakin tavalla osallistua päästövähennystalkoisiin. (Esimerkiksi jos asuu syrjäseudulla joukkoliikenteen ulottumattomissa, on autoilua vaikea välttää.)

Toisaalta herää kysymys, päästääkö kompensaatio meidät liian helpolla: vaihtoehtoja ei edes tarvitse kehittää ja moni ilmastopäästö vaikuttaa ”välttämättömältä”, kun aina voi turvautua kompensaatioon. (Pitäisikö syrjäseudulta muuttaa lähemmäs työpaikkaa?) Onko päästökompensaatio tärkeä kanava ympäristöteoille vai nykyajan anekauppaa, jolla rikkaat länsimaiset ostavat itselleen puhtaan omantunnon?

Tagit: , , ,

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi