Kuvituskuva

Evoluutio syytetyn penkillä

Mikä saa ihmiskunnan käyttäytymään ja kuluttamaan ilman suurta huomaavaisuutta ympäristöä kohtaan? Kyse on ihmisluonnosta, siitä millaisiksi olemme kehittyneet vuosituhansien aikana. Ihmisten evoluutio nimittäin ohjaa kulutustamme edelleen.

Moderni kehitysoppi pohjautuu Charles Darvinin (1809–1882) oppeihin, joiden mukaan luonnonvalinta voi muokata niin anatomisia piirteitä kuin käytöksen taipumuksiakin. Näin ollen on väitetty, että monet ihmisen aikaansaamat modernit ympäristöongelmat ovat myös aiheutuneet pienestä joukosta kärjistyneitä taipumuksia, jotka ovat juurtuneet ihmisluontoon. Ihmisluonto on muotoutunut poimimaan ja kuluttamaan resursseja niiden säilyttämisen ja suojelemisen sijaan. Emme tietenkään ole aina tietoisia käyttäytymisemme perimmäisistä syistä.

Viisi taipumusta

Suuri osa ihmisen tuottamista ekologisista tuhoista on siis aiheutunut tai pahentunut viiden luontaisen taipumuksen takia. Nämä taipumukset auttoivat siis esi-isiämme sopeutumaan ja selviytymään, mutta nyky-yhteiskunnassa niillä voi olla valtavia ekologisia seurauksia.

Taipumus itsekkyyteen

Ensimmäinen näistä taipumuksista on taipumus itsekkyyteen. Ihmiset ovat alttiita suosimaan omaa etuaan yhteisen hyvän sijaan, koska luonnonvalinta suosii niitä yksilöitä, jotka pystyvät saavuttamaan yksilöllisen edun toisten kustannuksella. Luonnonvalinta ei välitä lajien selviytymisestä, vaan merkittävää on yksilön geenien kopioituminen. Tämä taas tapahtuu usein toisten geenien selviytymisen kustannuksella. Monet tekevät itsekkäitä valintoja sosiaalisten ongelmien edessä varsinkin, jos toisessa vaakakupissa on jonkun tuntemattoman, suuren ja abstraktin ryhmän etu.

Suhteellisen statuksen tavoittelu

Statushakuinen kulutus on ollut osa ihmisluontoa läpi historian. Ei tarvitse katsoa kovin pitkälle löytääkseen esimerkkejä statushakuisesta, tuhlailevasta ja pröystäilevästä kulutuksesta! Kehitysopillisen näkemyksen mukaan status tarkoittaa sitä, että ihmisellä on paremmat mahdollisuudet lisääntyä. Liiallisella ja erityisesti tuhlailevalla tuotteiden kulutuksella on kuitenkin selkeä vaikutus luonnon varojen ehtymiseen ja saastumiseen.

Mielenkiintoista on myös huomata, että tutkimuksien mukaan vastuullisessa kulutuksessakin voidaan nähdä jäämiä statushakuisesta kulutuksesta. Tutkimuksien mukaan esimerkiksi kuluttajan ostaessa luomutuotteen voi teon syynä olla näennäisellä tasolla altruistiset motiivit, jolloin kuluttaja voi ajatella olevansa mukava ja auttavansa ympäristöä. Perimmäisellä tasolla taas toimintaa voivat ohjata tiedostamattomat ja itsekkäät motiivit, jolloin kuluttaja voi tiedostamattaan ajatella, että hänen toimiessaan epäitsekkäästi, tämä lähettää muille viestin hänestä lämpimänä ihmisenä, joka lisää ihmisten halua olla hänen ystävänsä, mikä parantaa hänen mainettaan. Tällainen käyttäytyminen voi myös johtaa haluttavuuteen romanttisissa suhteissa, ja lisääntymisen voidaankin nähdä olevan hyvin korkealla prioriteettilistalla evolutiivisesta näkökulmasta katsottuna.

Toisten käyttäytymisen kopiointi

Se mitä ihminen uskoo, että hänen tulisi tehdä, on usein ristiriidassa sen kanssa, mitä hän näkee toisten tekevän. Esimerkiksi tutkimus kuluttajista paljastaa, että ylivoimainen enemmistö osoittaa halua vastuulliseen kulutukseen, mutta käytännössä teot jäävät kauas heidän toivetilastaan. Merkittävä syy siihen, etteivät ihmiset käyttäydy ympäristöystävällisesti johtuu siitä, että he tarkkailevat muita, jotka käyttäytyvät ei-ympäristöystävällisellä tavalla.

Psykologit ovatkin havainneet ihmisten osoittavan taipumusta kopioida muita. Taipumuksella nähdään olevan kehitysopillisia etuja, sillä yksilöillä, jotka pystyivät nopeasti seuraamaan mitä muut tekivät, oli sopeutumisetu etenkin epävarmoissa tilanteissa. Tällä taipumuksella on suuria vaikutuksia ympäristölle, sillä esimerkiksi naapureiden käyttäytymisen on havaittu käytännössä ennustavan yksilön vastuullisuutta. Tämän taipumuksen on todettu olevan huomattavasti parempi käyttäytymisen ennustaja kuin ympäristölliset asenteet tai taloudelliset kannusteet.

Nykyhetken vaaliminen tulevaisuuden sijasta

Nykyhetken vaalimiseen tulevaisuuden sijaan oli muinaisessa elinympäristössä merkittävä etu. Esi-isämme keskittyivät tyydyttämään välittömät tarpeensa, jonka seurauksena heillä oli paremmat mahdollisuudet selviytyä ja välittää geeninsä eteenpäin. Luonnonvalinta muovasi meistä nykyhetkeen keskittyvän eläimen. Modernissa yhteiskunnassa ihmiset antavat yhä ylivoimaisesti enemmän painoarvoa välittömälle lopputulokselle kuin kaukaiselle. On helppoa nähdä, miten tämä taipumus vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseemme ja mitä vaikutuksia sillä on ympäristölle.

Monimutkaisten ongelmien huomioitta jättäminen

Koska luontainen taipumuksemme on vaalia nykyhetkeä tulevaisuuden sijasta, meillä ei ole evoluution aikaansaamaa mekanismia aivoissamme reagoida suuriin, hitaasti kehittyviin ympäristöongelmiin kuin ilmastonmuutokseen. Ihmisten on siis vaikeaa ymmärtää ympäristöriskejä tai arvioida niiden vakavuutta. Esi-isiemme kokemat haasteet olivat suhteellisen paikallisia ja niillä oli näkyvä yhteys aktiviteettien ja ympäristön tilan välillä. Aivomme ovat edelleen optimoitu ratkaisemaan ongelmia tällaisessa ympäristössä. Tämän perusteella ihmisten on vaikeampi reagoida niihin ympäristöuhkiin, joita he eivät voi kokea aisteillaan.

Mitä tästä opimme?

Näiden taipumuksien tunnistaminen on varmasti hyödyllistä meille kaikille. Ehkä niiden tunnistaminen auttaa meitä kuluttajia miettimään omaa kulutuskäyttäytymistämme ja sen perimmäisiä syitä. Ehkä tätä kautta opimme kaikki vastuullisimmiksi kuluttajiksi.

Ehkä näiden perimmäisten syiden ymmärtäminen auttaa myös yrityksiä kohdentamaan markkinointiaan niin, että vastuulliset tuotteet saadaan uppoamaan myös kuluttajille, jotka ovat tähän asti viisveisanneet ympäristöstä.

Lähde: Griskevicius, Cantú & Van Vugt (2012) The Evolutionary Bases for Sustainable Behavior: Implications for Marketing, Policy, and Social Entrepreneurship. Journal of Public Policy & Marketing, 31:1, 115–128.

Tagit: , ,

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi