Kuvituskuva

Apua, bakteereja!

Kaverini sanoi taannoin, ettei voisi kuvitellakaan pitävänsä samoja vaatteita peräkkäisinä päivinä pesemättä niitä välissä – ei siis edes housuja, vaikka ne eivät olisi likaiset. Syyksi paljastui bakteerikammo; raukka oli hankkinut hygieniapassin ja traumatisoitunut siitä, että kaikkialla onkin bakteereja. Jopa omalla iholla. Siis bakteereja, hyi!

Ihomme pinnalla elää bakteereja, jotka kilpailevat taudinaiheuttajien kanssa ja siten suojaavat meitä niiltä oikeasti vaarallisilta mikrobeilta. Suolistossamme elää miljoonia bakteereja, jotka osallistuvat ruuansulatukseemme korvaamattoman paljon. Omasta ihostamme housuihin tarttuneet bakteerit tuskin ovat millään tavalla haitallisia. Miksi haluamme niistä eroon?

Mainoksissa bakteerit kuvataan hirviöinä vessanpöntössä, viemärissä ja suussa. Sankariksi nousee kaiken elollisen tappava supermyrkky, joka tekee heti elämästä terveellisempää. Ympäristömerkki on plussaa ekoegolle, mutta halvin ja tappavin myrkky myy silti aina parhaiten.Lisäksi meitä opetetaan pienestä asti pesemään kätemme hyvin ja aina saippualla, jotta pöpöt eivät tarttuisi. Jonkun toisen bakteeri on ajatuksenakin vastenmielinen.

Bakteerikammo vaikuttaa yhteiskuntamme arkeen, vaikka sitä ei joka hetki ajattelisikaan. Käytämme vesivessoja, jotka vedämme juomavedellä. Sitten tarpeemme huuhdotaan ”puhdistuksen” kautta vesistöihin. Ekologisesti kestävämpää olisi, jos kaikilla olisi kotonaan kompostoivat huussit. Mutta ei. Lisäksi kuuraamme kotejamme aineilla, joiden puhdistustehon ja tarpeen määrittäävat näitä aineita myyvät yritykset. Miltei jokaiselle ihmisen ruumiinosalle ja talon pinnalle löytyy oma pesuaineensa

Pöpökammo ruokkii ennen kaikkea kertakäyttökulttuuria. Harva enää käyttää kangasnenäliinoja, koska niistäminen paperiliinaan koetaan hygienisemmäksi. Vaikka eihän se luultavimmin sitä ole, ainakaan merkittävissä määrin. Kestokuukautissuojat (kuukautiskuppi, kestositeet ym.) ovat nykypäivänä hygienisempiä kuin koskaan, mikäli niiden pesemiseen jaksetaan käyttää se pieni hetki. Silti suurin osa mieltää kertakäyttöiset hygienisemmiksi, koska ne voidaan heittää suoraan roskikseen. Siellä ne vasta lemuavatkin iloisesti, kunnes roskis tyhjennetään ja ne siirtyvät lemuamaan muualle. Siis poissa silmistä, poissa mielestä.

Hygieniasta on toki paljon hyötyä. Syömme hygieniatietämyksen ansiosta kenties puhtaampaa ruokaa ja ehkä vältämme joitakin sairauksia paremmin. Toisinaan kuitenkin tuntuu siltä, että koko yhteiskunta ylireagoi bakteereihin. Esimerkiksi syömäkelpoista ruokaa heitetään pois heti parasta ennen-päivän jälkeen. Ihmisiä pelotellaan tautibakteereilla, vaikka emme pääsisi niistä eroon edes desinfioimalla maapallon. Sen sijaan ne sopeutuisivat entistä hygienisempiin olosuhteisiin, jolloin lopulta emme pääsisi niitä pakoon koskaan.

Tagit: , , ,

Kommentoi

Site by Alpiini

Luontoliitto.fi
ÄOM-logo
mainoskupla.fi